Tesin, Business Finland Venture Capitalin ja Pääomasijoittajat ry:n uusimmasta pääomasijoittajien markkinapulssikyselystä selviää, että entistä pienempi osa sijoituskohdeyrityksistä on välittömissä vaikeuksissa. ”Nyt on syytä varmistaa, että rahoitusta riittää myös pidemmällä aikavälillä”, toteaa Tesin rahastosijoituksista vastaava johtaja Matias Kaila.
Nyt julkaistun markkinapulssikyselyn tiedot kerättiin toukokuussa. Pääomasijoittajien ja heidän kohdeyritystensä tilanne ei ole tulosten mukaan muuttunut dramaattisesti edellisestä, huhtikuussa tehdystä kyselystä. Kailan mukaan näyttää kuitenkin siltä, että sopeutus- ja vakautustoimilla on saatu parannettua kassavirran riittävyyttä useissa yrityksissä.
”Entistä pienempi osa yrityksistä on välittömässä likviditeettikriisissä, mikä saattaa kertoa jo tehtyjen tukitoimien riittävyydestä ja omistajien kyvystä reagoida nopeasti. Jo se on myönteistä, ettei lyhyen aikavälin ongelmia näyttäisi tulleen lisää. Vaikeuksia on varmasti vielä edessä, mutta kun kassassa on rahaa, yritysten on mahdollista suunnitella toimintaansa pidemmällä aikajänteellä”, Kaila kuvailee.
Keskimäärin 31 prosentilla yrityksistä on edelleen varoja vain alle puoleksi vuodeksi läpi koko pääomasijoituskentän. Kailan arvion mukaan eniten ongelmia on niillä yrityksillä, joilla oli vaikeuksia jo ennen koronakriisiä. Rahoituksen riittävyys on parantunut selvimmin kypsemmässä vaiheessa olevissa yrityksissä.
Onnistuuko pääomasijoittaminen videopuhelulla?
Kailan mukaan parhaiten ovat selviytyneet yritykset, joiden liiketoimintamalli perustuu uuteen teknologiaan tai sen tukemiseen ja joilla on jo asiakassuhteita, joissa syntyy toistuvaa myyntiä. Nämä yritykset ovat yleensä myös riittävästi rahoitettuja.
”On tärkeää varmistaa näiden yritysten jatkorahoitus siltä varalta, että kriisi pitkittyy vuoden tai kahden mittaiseksi ja ne tarvitsevat lisärahoitusta nykyomistajien tarjoaman rahoituksen rinnalle”, Kaila toteaa.
Pääomasijoittajien kyselyvastausten mukaan osalla etenkin startup-yrityksistä (14 %) ja muista varhaisen vaiheen yrityksistä voi olla vaikeuksia ulkopuolisen jatkorahoituksen saatavuudessa seuraavan vuoden aikana. Kaikista kohdeyrityksistä tätä epävarmuutta kokevien osuus on 10 prosenttia.
”Yritykset ovat pystyneet keräämään varoja rahoituskierroksilla viime kuukausien aikana, mutta suurin osa neuvotteluista on aloitettu jo ennen koronakriisiä. Jää nähtäväksi, miten nopeasti rajat avautuvat ja onnistuvatko neuvottelut kansainvälisten sijoittajien kanssa videopuhelujen välityksellä. Teoriassa se on mahdollista, mutta perinteisesti tapaamiset ja tapahtumat ovat olleet tärkeitä uusien sijoittajasuhteiden luomisessa”, Kaila pohtii.
Pysyykö Suomi houkuttelevana sijoituskohteena?
Kaila huomauttaa, että talouskriisi iskee eri vaiheessa eri alojen toimijoihin. Kriisillä on myös ketjutettuja vaikutuksia, jotka tulevat näkyviin viiveellä. Tesi tekee yhteistyötä yritysten ja niiden omistajien kanssa varautumisessa kriisin myöhäisvaikutusten kohtaamiseen ja sijoittajien käytöksen muutokseen.
”Olemme saaneet jonkin verran merkkejä siitä, että etenkin deeptech-yhtiöiden voi olla jatkossa aikaisempaa vaikeampaa saada rahoitusta, koska ne ovat tukeutuneet rahoittajina enemmän isoihin yrityksiin kuin rahastomuotoisiin toimijoihin”, Kaila kertoo.
Raha ei ole loppumassa maailmasta. Koronakriisi voi kuitenkin muuttaa sen maantieteellisiä liikkeitä ja sitä, miten houkuttelevina sijoittajat pitävät suomalaisyrityksiä.
”Suomeen vakiintuneesti sijoittaneiden ulkomaalaissijoittajien aktiivisuudessa tuskin tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nämä ja suomalaiset sijoittajat muodostavat kuitenkin vähemmistön rahasta, joka on kanavoitunut tukemaan suomalaisten yritysten kasvua. On paljon sijoittajia, jotka ovat tehneet yksittäisiä sijoituksia Suomeen, eikä ole takeita, että he tulevat tänne uudelleen”, Kaila sanoo.
Suomalaiset enkelisijoittajat aikovat yhä sijoittaa
Tesi on tehnyt Finnish Business Angels Networkin (FiBAN) kanssa yhteistyötä laajemman tilannekuvan kartoittamiseksi heidän toteuttamiin jäsenkyselyihin tukeutuen.
FiBANin sijoittajakyselystä käy ilmi, etteivät suomalaiset enkelisijoittajat ole lakanneet sijoittamasta. Heidän hankevolyyminsä jäänee kahta aiempaa vuotta pienemmäksi tänä vuonna, mutta tämä johtuu pääosin siitä, että vuodet 2018 ja 2019 olivat enkelisijoittajille ennätysmäisen aktiivisia.
”Koronakriisi aiheutti pienen notkahduksen enkelisijoitusten hankevirtaan maaliskuussa, mutta jo huhtikuussa se palasi paremmalle tasolle. Enkelivaiheen rahoitus näyttäisi ensishokin jälkeen jatkuvan entisellään”, Kaila sanoo.
Markkinapulssi
Mikä: Tesin, Business Finland Venture Capitalin ja Pääomasijoittajat ry:n kysely, joka toteutettiin 15.–22.5.2020. Vastaava kysely tehtiin ensimmäisen kerran huhtikuussa.
Vastaajat: Kyselyyn vastasi 24 pääomasijoittajaa, joilla on yhteensä 306 suomalaista kohdeyhtiötä. Yritysjoukko edustaa suomalaisia pääomasijoitustaustaisia yrityksiä hyvin.
Yksityiskohtaiset tulokset: Markkinapulssin tulokset 8.6. (PDF). Huhtikuun kysely: Markkinapulssin tulokset 22.4. (PDF)
Matias Kaila
Kuka: Tesin rahastosijoituksista vastaava johtaja.
Koulutus: KTM, Turun kauppakorkeakoulu.
Aiempi kokemus: Danske Bank, johtaja, pääomasijoittajille tarjottava rahoitus Suomessa; Eläke-Tapiola (nyk. Elo) Head of Private Equity and Debt.