Veden polttaminen voi tuntua oudolta idealta. Juuri niin Endev Oy kuitenkin tekee, sillä se polttaa kehittämässään prosessissa jätelietettä. Polttaminen tuhoaa lietteen haitalliset aineet ja ottaa sen ravinteet, kuten fosforin, talteen tuhkaan. Samalla syntyy energiaa. Pilottilaitos on juuri käynnistymässä Rovaniemellä.
Ajatus energiantuotannosta tutun leijupetimenetelmän soveltamisesta jätelietteen käsittelyyn syntyi LUT-yliopistossa Lappeenrannassa, jossa tekniikkaa on kehitetty vuosikymmenten ajan. Endev perustettiin vuonna 2011 kehittämään ja tuotteistamaan lietteelle räätälöityä menetelmää. Se sopii kunnallisessa jätevedenpuhdistamossa tai esimerkiksi paperi- tai sellutehtaassa syntyvän lietteen käsittelyyn.
”Mekaanisen kuivauksen jälkeenkin liete sisältää noin 75 prosenttia vettä. Se johdetaan kiertomassakuivuriin, jossa kulkeva lämmin hiekka kuivattaa sen. Veden haihtuessa hiekka tarttuu lietteen kuivaan ainekseen ja kuljettaa sen kiertomassareaktoriin, jossa on 850 asteen lämpötila. Palaessaan lietteen aines luovuttaa riittävästi energiaa koko laitoksen toimintaa varten, ja sitä jää ylikin”, Endevin talousjohtaja Arttu Laasonen kertoo.
Ylijäämäenergia voidaan johtaa vaikkapa kaukolämpöverkkoon.
Mikromuovit ja lääkejäämät pois luonnon kerrosta
Myös jätelietteen sisältämät haitta-aineet, kuten mikromuovit, lääkeainejäämät ja mikrobit, tuhoutuvat Endevin reaktorissa. Savukaasut puhdistetaan tarkasti.
”Nykyiset lietteenkäsittelymenetelmät, biokaasun tuotanto ja kompostointi, eivät poista haitallisia yhdisteitä, joten niihin liittyy riski haitta-aineiden joutumisesta takaisin luonnon kiertoon. Meidän menetelmämme tuottaa fosforipitoista tuhkaa, joka on turvallista käyttää ja lietteeseen verrattuna kevyttä kuljettaa”, Laasonen sanoo.
Muovi on niin uusi keksintö, ettei sen pitkäaikaisvaikutuksia ihmisiin ja luontoon tunneta. Laasonen toteaa, että sama pätee palonsuoja-aineisiin ja moniin muihin kemiallisiin yhdisteisiin, jotka Endevin tekniikka poistaa kierrosta. Antibioottiresistenssi tunnetaan jo varsin hyvin, ja siksi lääkeainejäämien kiertokulun pysäyttäminen on hyvä uutinen.
Eurooppalainen regulaatio on ohjaamassa kehitystä Endevin kannalta sopivaan suuntaan, sillä jätelietteen käyttäminen lannoitteena pelloilla on päättymässä monissa maissa siirtymäajan jälkeen. Sen katsotaan olevan ekologisesti kestämätöntä. Monissa maissa viljan ostajat ovat jo ilmoittaneet, että ne vastaanottavat vain viljaa, joka on viljelty ilman lietettä.
Fosforipitoinen tuhkarae on tulevaisuuden lannoite
Menetelmän hiominen tuotantokelpoiseksi on vienyt vuosia, eikä ympäristöluvan saaminen Rovaniemen pilottilaitokselle ollut läpihuutojuttu. Laasosen mukaan hitaan etenemisen hyvä puoli on ollut markkinoiden kypsyminen. Suomessa ei ole vielä pulaa fosforilannoitteista, mutta monessa muussa maassa fosforin talteenottamisen hyöty ymmärretään.
”Tehomaatalous edellyttää fosforin käyttöä. Laajamittainen siirtyminen luomutuotantoon ei ole realistista, koska se vaatisi suuremman peltopinta-alan. Jos samaan aikaan pitäisi raivata peltoa, vastustaa eroosiota ja sitoa hiiltä metsiin, yhtälö on vaikea. Fosforista on jo pulaa, ja maailman fosforivarannoista suuri osa sijaitsee epävakaissa maissa. Tarjoamme osaltamme ratkaisua ongelmaan”, Laasonen sanoo.
Kilpaileviin lietteenpolttomenetelmiin verrattuna Endevin laitos on pieni, helposti sijoitettava ja suhteellisen edullinen. Se ei myöskään tarvitse tukipolttoainetta, kuten muualla Euroopassa käytössä olevat laitokset. Euroopassa on satoja sen kokoisia kaupunkeja, joiden jätelietteen käsittelyyn Endevin laitos sopisi.
Teollisen mittakaavan laitos käynnistymässä
Endev kokeili ja hioi tekniikkaa koelaitoksissaan Kotkassa ja Pyhtäällä. Ensimmäisen teollisen mittakaavan laitoksen on pystyttänyt Napapiirin Energia ja Vesi (Neve) Rovaniemelle. Laitos kuuluu edellisen hallituksen kärkihankkeisiin.
”Hyvältä näyttää. Joulun aikaan sattui takaisku, kun laitteistoon kulkeutunut työkalu aiheutti kalliin remontin. Ellei ihmeitä tapahdu, laitos saadaan tämän vuoden aikana toimimaan suunnitellusti, ja sen jälkeen markkinanäkymämme ovat erittäin hyvät”, Laasonen sanoo.
Endevin päämarkkinat ovat jatkossa Suomen ulkopuolella, joskin tällä hetkellä se neuvottelee useiden suomalaisten kaupunkien kanssa. Lietteenpoltto voisi tuoda ratkaisun myös risteilyalusten jätteiden käsittelyyn, joka on vielä olematonta. Endevin tutkijatiimi suuntaa seuraavaksi katseensa teollisten jätevesien käsittelyyn, jossa volyymit ovat suuria ja kohteet kiinnostavia.
Arttu Laasonen
Kuka: Endevin talousjohtaja.
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri LUT-yliopistosta.
Aiempi kokemus: Työskennellyt rahoitusalalla ja olut mukana useiden LUT-yliopiston hankkeiden kaupallistamisessa. Toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana.
Endev Oy
Mikä: Cleantech-yritys, joka tarjoaa ratkaisuja vedenpuhdistuksen ja teollisten lietteiden termiseen käsittelyyn. Endevin ratkaisu on kehitetty yhdyskuntajätevesilietteen käsittelemiseksi paikallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Se perustuu patentoituun kiertomassakuivurin ja -reaktorin yhdistelmään.
Missä: Yritys on perustettu Lappeenrannassa vuonna 2011 tuotteistamaan LUT-yliopistossa kehitettyä menetelmää. Ensimmäinen koelaitos sijaitsi Kotkassa ja toinen Pyhtäällä. Ensimmäinen kaupallinen toimitus rakennetaan Rovaniemelle. Endev tähtää kansainvälisille markkinoille.
Rahoitus: Endev keräsi 4,3 miljoonan euron rahoituksen suomalaisilta sijoittajilta syksyllä 2019. Mukana olivat muiden muassa Tesi, Sinituote Oy, Tejusa Oy, Loipposet Oy, Henri Juva ja Aivi Invest Oy.