KRR IV vahvistaa isojen kotimaisten instituutioiden panosta pääomasijoitusmarkkinaan

  • Jaa Twitterissä
  • Jaa LinkedInissä

Kasvurahastojen Rahastot eli KRR:t tarjoavat isoille institutionaalisille sijoittajille mahdollisuuden päästä osalliseksi kotimaisten pääomasijoitusrahastojen ja kasvuyritysten pöhinästä. KRR-konkari Kevan Henri Ågren ja ensi kertaa KRR:ään sijoittaneen Veritaksen Laura Wickström arvioivat Suomen pääomasijoitusmarkkinaa ja kertovat tunnelmista neljännen KRR:n sulkeuduttua 175 milj. euron kokoisena.

Tesin hallinnoimat KRR:t sijoittavat keräämänsä varat edelleen pääomasijoitusrahastoihin, jotka puolestaan kehittävät suomalaisia kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille. Kymmenen viime vuoden aikana KRR:t ovat tukeneet ankkurisijoittajana kymmenien uusien pääomasijoitusrahastojen syntymistä ja skaalautumista. Tesi edellyttää kohderahastoilta tuoton ohella vastuullista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa.

Keva on sijoittanut kaikkiin neljään Kasvurahastojen Rahastoon. Veritas tuli mukaan uusimpaan, vasta sulkeutuneeseen KRR IV:ään.

Henri Ågren Keva ja Laura Wickström Veritas
Kevan Henri Ågren ja Veritaksen Laura Wickström toteavat, että KRR tarjoaa isoille sijoittajille tehokkaan tavan kanavoida sijoituksia parhaisiin suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin ja sitä kautta lupaavimmille startup- ja kasvuyrityksille.

1. Millaisena näette suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan tällä hetkellä?

Henri Ågren, Keva: Kevan näkökulmasta Suomen pääomasijoitusmarkkina on pieni. Markkinassa on kuitenkin tapahtunut paljon myönteistä kehitystä, ja se on juuri nyt kiinnostavassa vaiheessa.

Viime vuosina Suomeen on perustettu useita uusia venture capital -rahastoja. Monen uuden polven rahaston kehitys on ollut positiivista ja hyviä tuloksia on jo nähtävissä. Peliteollisuus on hyvä esimerkki alasta, jossa on tapahtunut todella hienoa kehitystä. Teknologiayhtiöiden nousu, startup-pöhinä ja Slush ilmentävät uutta energiaa ja yrittäjähenkeä, joka on nähtävissä myös rahastoissa.

Buyout-rahastojen kehitys on samansuuntaista kuin venture capital -rahastojen. Monet konkaritoimijoiden vetämät rahastot ovat uudistuneet ja terävöittäneet fokustaan, ja markkinoille on tullut myös uusia pelureita.

Laura Wickström, Veritas: Vaikka pääomasijoitusmarkkina on Suomessa pieni, eurooppalaisessa vertailussa suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomi on venture capital -puolella kärjessä. Markkina on sekä leventynyt että syventynyt kymmenen viime vuoden aikana, minkä seurauksena alku- ja kasvuvaiheen yritysten on entistä helpompaa löytää rahoittajia.

Pääomarahastoyhtiöissä on sekä kokeneita tekijöitä, joilla on takanaan jo useita rahastoja, että uusia tulokkaita. Toimijoiden osaaminen ja kokemus ovat keskimäärin vahvistuneet. Myös erikoistuneita, esimerkiksi tiettyyn sektoriin sijoittavia rahastoja on perustettu.

Pääomasijoitusrahastojen kenttä on Veritaksen näkökulmasta muuttunut entistä kiinnostavammaksi, koska osaavammat managerit pystyvät tuottamaan rahastoilleen entistä parempaa lisäarvoa kohdeyhtiöitään kehittämällä.

2. Miten kiinnostava sijoituskohde suomalainen pääomasijoitusmarkkina on teille?

Ågren: Pääomasijoitusohjelmamme on globaali ja peruskriteerinä sijoitustoiminnassa on aina odotettu tuotto suhteessa riskiin. Meille on tärkeää olla mukana myös kotimarkkinassa, mutta pienelle markkinalle voi allokoida pääomaa vain rajallisen määrän. Kiinnostavia kohteita Suomesta löytyy kuitenkin melko paljon.

Wickström: Arvioimme sijoittaessamme aina tuottoa ja riskiä. Pystymme allokoimaan pienen osan sijoitussalkustamme epälikvidimpiin kohteisiin, joista pääomasijoitusrahastot ovat yksi. Vertaamme niiden tuottoa vastaaviin listattuihin, likvidimpiin kohteisiin. Jotta sijoittaisimme pääomarahastoon, sen tulisi tuottaa enemmän kuin vastaava likvidi sijoitus.

3. Mikä sai teidät lähtemään mukaan KRR IV:ään?

Ågren: Suomalaisella rahastokentällä ja erityisesti venture capital -puolella toimijat ovat melko pieniä, mikä tekee niihin sijoittamisesta meille haasteellista. Emme voi tehdä aivan pieniä sijoituksia, koska sijoituksella pitää olla vaikuttavuutta koko sijoitusohjelmaamme. Kasvurahastojen Rahastot tarjoavat kaltaisellemme suurelle instituutiolle erinomaisen väylän allokoida pääomaa suomalaisiin VC- ja buyout-rahastoihin ja saada altistumaa pienempiin markkinatoimijoihin.

KRR on meidän näkökulmastamme erittäin toimiva konsepti. Rahastojen aikahorisontti on suhteellisen pitkä, mutta KRR I- ja KRR II -rahastojen kehitys ja tulokset ovat olleet rohkaisevia. Arvostamme Tesiä rahastojen hallinnoijana ja luotamme sen sijoitustiimin vahvaan ammattitaitoon. Heillä on hyvä paikallisen markkinan tuntemus, mikä on A ja O oikeiden rahastojen valinnassa. Uskon, että heillä on myös paljon annettavaa kohderahastoille.

Vastuullisuus ja vaikuttavuus ovat kaikessa sijoitustoiminnassamme tärkeitä kriteerejä, ja meille on tärkeää olla KRR:n kautta mukana kehittämässä suomalaisia startup- ja kasvuyhtiöitä.

Wickström: Salkkumme on globaali, mutta haluamme sijoittaa myös suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin.  Se, että Tesin KRR-tiimi on keskittynyt nimenomaan Suomeen ja on hyvin resursoitu, tekee siitä meille hyvän yhteistyökumppanin. Meillä ei ole riittävästi resursseja perata suomalaista rahastokenttää yhtä hyvin.

Ylipäätään pääomarahastoihin sijoittaminen vastuullisesti vaatii paljon työtä. Lähtemällä sijoittajaksi Kasvurahastojen Rahastoon saamme hyvän salkun suhteellisen tehokkaasti kustannus- ja resurssimielessä. Saamme Tesin tiimiltä myös hyvää sparrausta omaan toimintaamme.

4. Minkä verran sijoitatte suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin KRR:n ohella?

Ågren: Teemme suoria sijoituksia rahastoihin, mutta melko vähän. Meillä on pitkäaikaisia suhteita muutamiin buyout-rahastoihin, joihin olemme sijoittaneet jo pitkään. Tämä on toiminut hyvin.

Wickström: Private equityn osuus koko sijoitussalkustamme on noin 7 prosenttia ja Suomeen kohdistuvista sijoituksistamme ajankohdasta riippuen 10–20 prosenttia.


Kasvurahastojen Rahasto, KRR

Mikä: Kasvurahastojen Rahastot (KRR) toimivat ankkurisijoittajina kotimaisissa pääomasijoitusrahastoissa. Tesi on kerännyt rahastot yhdessä institutionaalisten sijoittajien kanssa.

Aiemmat rahastot: KRR I, KRR II ja KRR III ovat sijoittaneet yhteensä 30 suomalaiseen alku- ja kasvuvaiheen pääomasijoitusrahastoon.

KRR IV: Tesin ohella mukana ovat Keva, Valtion Eläkerahasto, Ilmarinen, Elo, Lähi-Tapiola ja Veritas. Rahaston pääoma on 175 miljoonaa euroa ja sen on tarkoitus sijoittaa viiden vuoden aikana 10–14 suomalaiseen pääomasijoitusrahastoon.

Erityistä: KRR edellyttää kohderahastoilta tuottojen ohella vastuullista ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa toimintaa sekä edistää henkilöstön monimuotoisuuden edistämistä kohderahastojen tiimeissä ja kohdeyrityksissä.


Keva

Mikä: Julkisen alan eläkevakuuttaja, joka palvelee 1,3 miljoonaa julkisen sektorin työntekijää ja eläkeläistä.

Työnantaja-asiakkaat: Noin 2 000 kuntaorganisaatiota, valtion työnantajaa ja seurakuntaa.

Henkilöstö: Noin 530.

Omaisuus:  Sijoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2019 lopussa 56,2 miljardia euroa.

Sijoitustoiminta: Maan suurin eläkesijoittaja. Sijoitussalkussa osakesijoituksia 37,7 prosenttia, korkosijoituksia 38,6 prosenttia, pääomasijoituksia 10,4 prosenttia, hedge-rahastoja 7 prosenttia ja kiinteistöjä 6,3 prosenttia. Pääomasijoitukset pääasiassa rahastojen kautta.

Sijoitusten tuotto: Vuoden 2019 lopussa 10 vuoden nimellistuotto vuotta kohti oli 6,8 prosenttia ja reaalituotto 5,4 prosenttia.


Veritas Eläkevakuutus

Mikä: Turussa vuonna 1905 perustettu yhtiö (ent. Verdandi) on yksi Suomen vanhimmista vakuutusyhtiöistä. Erikoistunut yrittäjien ja työntekijöiden lakisääteisiin eläkevakuutuksiin.

Työnantaja-asiakkaat: Vuoden 2019 lopussa Veritas vakuutti 62 263 työntekijää ja TyEL -vakuuutuksia oli yhteensä 8 885. Tämän lisäksi Veritas vakuutti myös 12 940 YEL -vakuutettua yrittäjää.

Henkilöstö: Noin 170.

Omaisuus: Sijoitusten arvo noin 3,7 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa.

Sijoitustoiminta: Korkosijoituksia 40,2 prosenttia, osakesijoituksia 34,4 prosenttia, kiinteistösijoituksia 16 prosenttia, muita sijoituksia 9,4 prosenttia.

Sijoitusten tuotto: Vuoden 2019 lopussa viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimääräinen nimellistuotto on ollut 5,9 prosenttia (reaalituotto 4,5 prosenttia).


Henri Ågren

Kuka: Kevan vanhempi salkunhoitaja (Senior Portfolio Manager, Private Equity) vuodesta 2012. Hoitaa pääomarahastosijoituksia.

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hankenin PROFIN-ohjelma 2002.

Aiempi kokemus: Nordea 1997–2012, missä Henkivakuutuksessa ja Varainhoidossa pääomasijoituksista vastaava salkunhoitaja (Senior Portfolio Manager, Director).


Laura Wickström

Kuka: Varasijoitusjohtaja ja salkunhoitaja (Deputy Chief Investment Officer and Portfolio Manager) Veritaksessa vuodesta 2018.

Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta. Chartered Alternative Investment Analyst, CAIA Association.

Aiempi kokemus: Osakkaana ja toimitusjohtajana AIM Capitalissa 2009–2018. Työskenteli sitä ennen Equity Sales Analyst -tehtävissä Granite Financial Groupissa San Diegossa sekä Institutional Sales, Fixed Income -tehtävissä Alfred Berg Finlandissa.