MultiTactionin toimitusjohtaja Ari Rahkonen on johtanut tiimejä niin isoissa kansainvälisissä yrityksissä kuin pienissä startupeissakin. Toimivassa tiimissä tulee hänen kokemuksensa mukaan olla erilaisia persoonia, joilla on yhteinen unelma. Tiimin pitää koossa luottamus, jonka kehittymistä ei pidä jättää sattuman varaan.
Kun Ari Rahkonen ajattelee yrityksen menestystekijöitä, tärkeimmiksi hän nostaa haaveet ja tiimin. Menestyvän yrityksen ytimessä on porukka, joka yrittää ratkaista samaa ongelmaa. Heidän tulee pyrkiä intohimoisesti kohti samaa haavetta. Tiimissä on tärkeintä, että se sisältää monenlaisia ihmisiä.
”Tarvitaan ainakin haastaja ja eheyttäjä sekä liideri, joka innostaa muita. Jos perustajat pystyvät kokoamaan erilaisista persoonista hyvin yhdessä toimivan tiimin, joka ratkaisee yhteistä haastetta, yrityksellä on vain taivas rajana”, hän sanoo.
Valitettavasti Rahkonen ei ole tavannut ketään, joka pystyisi rakentamaan voittavan tiimin tuosta vain, gut feelingillä. Rekrytoidessaan Rahkonen tutkii hakijoiden taustat huolellisesti, mutta käyttää myös asiantuntija-apua persoonallisuuden ja hakijalle tyypillisten toimintatapojen luotaamiseen.
”Vaikeusastetta tiimin rakentamiseen lisää, että tiimin pitäisi olla kussakin tilanteessa yritykselle parhaiten sopiva. Kun yrityksen tilanne muuttuu, myös tiimiä pitää vaihtaa. Voi kuulostaa kovalta, mutta niin se menee”, hän jatkaa.
Johtaja näyttää suuntaa
Aloittavan yrityksen pienessä tiimissä asiantuntijaroolit ovat usein selkiytymättömiä – yksi on toimitusjohtaja, mutta kaikki tekevät monenlaista, ja se toimii. Viimeistään yrityksen kasvaessa 30–40 hengen kokoon on kuitenkin luotava rooleja ja vastuita. Rahkonen ei usko täysin itseohjautuviin työyhteisöihin.
”Johtajaa tarvitaan näyttämään suuntaa, innostamaan ja luomaan uskoa tavoitteen saavuttamiseen. Hänen ammattitaitoaan on ymmärtää, mitä tiimin jäsenet tarvitsevat päästäkseen parempaan tulokseen. Yksi voi tarvita lisäkoulutusta, toinen bonusohjelman ja kolmas lisäkäsiä avukseen. Johtajan tehtävä on auttaa muita menestymään – silloin hän menestyy itsekin”, Rahkonen sanoo.
Johtajuuden arvo nähdään myös ongelmatilanteissa, joita aina tulee, kun ihmiset työskentelevät yhdessä. Kun tiimissä vallitsee keskinäisen luottamuksen ja arvostuksen ilmapiiri, ongelmat pystytään ratkomaan oikeudenmukaisesti ja ilman kyräilyä.
Luottamukseen ei ole oikotietä
”Sanotaan, että luottamuksen syntyminen esimerkiksi uuden johtajan ja tiimin jäsenten kesken vie 6– 8 kuukautta. Se rakentuu ajan kanssa, keskustelujen ja palautteen avulla, eikä siihen ole oikotietä. Lähtökohta on se, että arvostaa toista ihmistä ja uskoo, että hän pyrkii toiminnallaan hyvään”, Rahkonen sanoo.
Luottamusta rakennetaan kohtaamisissa. Niiden synnyttämiseksi yrityksen tulee luoda kokoonsa ja rakenteeseensa sopivat toimintatavat.
”Kun työtä tehdään maantieteellisesti erillään, tiimin vetäjän tulisi keskustella jokaisen jäsenen kanssa kasvokkain vähintään kerran kuussa siten, että ajatuksia voidaan vaihtaa vapaasti. Ei riitä, että joku sanoo, että tuo on hyvä tyyppi. Se pitää kokea itse”, Rahkonen jatkaa.
Hajautetun työskentelyn vapaus ja vastuu
Rahkonen uskoo, että halu työskennellä johtajan lähellä ja toisaalta halu pitää tiimin jäsenet näköpiirissä on ihmisrodulle ominainen piirre. Yhdessä tekemisellä on niin pitkät perinteet, että siteen katkaiseminen voi tuottaa turvattomuutta.
”Kun julistin vuonna 2007 Microsoftissa, että tästä päivästä eteenpäin jokainen saa tehdä etätyötä, mitään ei tapahtunut. Taustalta paljastui monenlaisia epäilyjä ja pelkoja. Etätyö tai hajautettu työyhteisö voi olla ongelma sekä pomoille että alaisille, koska se paljastaa, onko luottamusta vai ei.”
”Hajautetun työyhteisön vaatimat toimintamallit eivät ole meillä DNA:ssa. On luonnollista epäillä, tekeekö etätöihin pariksi päiväksi siirtynyt tiimin jäsen todella töitä mökillä vai puuhaako hän pientä remppaa. Itsekin ajattelen välillä tällaisia ajatuksia, vaikka olen työstänyt asiaa paljon. Hajautettu työyhteisö toimii hyvin vasta, kun luottamus on riittävän luja kestääkseen myös epäilykset”, Rahkonen toteaa.
Vapautta seuraa Rahkosen ajattelussa vastuu. Hajautetunkin tiimin esimiehen tulee johtaa itseään tinkimättömästi sekä seurata tiimin tekemisiä tarkasti, jotta tulosta syntyy.
Työelämän isoin muutos liittyy tietoon
Kun Rahkoselta kysytään, mikä on viime vuosikymmenten isoin muutos työelämässä, hän vastaa tarinalla.
”Olin 1990-luvun alussa töissä isossa IT-firmassa, jossa oli myyjä, joka näytti onnistuvan aina. Ihailin häntä ja halusin pystyä samaan. Menin esittäytymään, kerroin, että olen uusi ja pyysin neuvoja. Mitä hän oikein tekee saadakseen niin hyvät tulokset? Hän sanoi, ettei hän voi kertoa, koska se on hänen ammattisalaisuutensa.”
”Nykyään ajatellaan aivan toisin. Tieto ei ole enää valtaa, vaan valtaa on tiedon jakaminen. Mitä menestyvämpi työyhteisö on, sitä enemmän tietoa yleensä on jokaisen käytettävissä. Itsekin mietin jatkuvasti, miten voisin kommunikoida vielä avoimemmin ja avata tiedonkulkua, jotta kaikki tietäisivät täsmälleen, missä mennään.”
”Nykyään yrityksissä kaikki on dokumentoitu. Kun henkilö vaihtuu, hän pääsee sähäkästi käsiksi töihin tutustumalla dokumentteihin. Ennen kaikki piti kaivaa jonkun pääkopasta.”
Isossa yrityksessä viestintä vaikeutuu
Useimmissa yrityksissä pyritään Rahkosen kokemuksen mukaan nykyään avoimeen, dynaamiseen ja herkästi reagoivaan ilmapiiriin. Se, miten helposti tällaisen ilmapiirin rakentaminen ja ylläpitäminen onnistuu, riippuu yrityksen koosta. Mitä isompi yritys, sitä vaikeampaa dialogin synnyttäminen, henkilöstön osallistuttaminen ja jopa täsmällinen viestien läpimeno on.
”Välillä tuntuu, että vaikeus ei kasva edes lineaarisesti, vaan eksponentiaalisesti. Kyllä isotkin firmat pyrkivät olemaan ketteriä, mutta dialogin laatu heikkenee niissä helposti. Pienessä firmassa viestiminen on yksinkertaisempaa”, hän sanoo.
Samat luottamuksen luomisen periaatteet siis pätevät isoissa ja pienissä yrityksissä, mutta niiden toteuttamisen vaikeustaso vaihtelee.
Monimuotoisuutta ei pidä jättää sattuman varaan
Yritykselle on rikkaus, että sen palveluksessa on monenlaisia ihmisiä. Rahkosen mukaan tätä ei tarvitse eikä pidä jättää sattuman varaan.
”Diversiteettiajattelussani tulee ensimmäisenä persoona riippumatta ihonväristä ja sukupuolesta. Rekrytoidessa mietin, millainen henkilö hakija on ja mitä hän tuo mukanaan tiimin dialogiin. Ihmisestä näkee melko helposti, täydentääkö hän tiimiä erilaisuudellaan vai onko hän samanlainen kuin muut. Vaatii kuitenkin johtajalta rohkeutta palkata erilaisia ihmisiä.”
MultiTactionin 50 hengen porukassa on ihmisiä useista eri kulttuureista – Rahkonen ei edes tiedä, miten monta kansallisuutta. Hän pitää monipuolista henkilöstörakennetta välttämättömänä, koska valtaosa yrityksen myynnistä kertyy Suomen ulkopuolelta.
”Kun toimitaan heterogeenisessä markkinassa, meillä pitää olla kohtaamisia varten ihmisiä, jotka ymmärtävät eri kulttuureja”, hän perustelee.
Kuvat: Junnu Lusa
Ari Rahkonen
Kuka: MultiTactionin neuvonantajana ja hallituksessa vuodesta 2017 ja yrityksen toimitusjohtaja lokakuusta 2018. Kokenut johtaja, sarjayrittäjä ja hallitusammattilainen. Ohjelmistoyhtiö Frosmon hallituksen jäsen, suorahakuyhtiö Inhuntin partneri ja lakitoimisto Lexia Attorneysin neuvonantaja. Lappeenrannan teknillisen yliopiston neuvonantaja ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön varapuheenjohtaja.
Koulutus: Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Suorittanut Kauppakamarin HHJ-tutkinnon (Hyväksytty hallituksen jäsen).
Työkokemus: Työskennellyt useissa isoissa ICT-alan yrityksissä. Irtisanoutui Microsoftin Suomen toimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2015. Tämän jälkeen mukana useissa startupeissa.
Miksi juuri MultiTaction: ”MultiTactionin näyttöjen ja ohjelmistojen avulla on mahdollista käsitellä tietoja, innovoida ja oppia ainutlaatuisella tavalla. Yhtenä esimerkkinä rakennuttaja voi esitellä suunnitteilla olevan talon asuntoja näytöllä siten, että asiakas kokee kulkevansa sisällä kodissa. Tämä tuottaa uudenlaista luottamusta ostajan ja myyjän suhteeseen.”
MultiTaction
Mikä: Vuonna 2007 perustettu kasvuyritys, joka kaupallistaa Aalto-yliopistossa syntyneitä, konenäköön liittyviä innovaatioita. Tuottaa isoja monikosketusnäyttöjä ja niistä koottavia seinämiä sekä niihin liittyviä ohjelmistoja.
Missä: Pääkonttori Helsingissä. Kolme konttoria Yhdysvalloissa, konttorit Lontoossa ja Singaporessa. Myyntiä noin 50 maahan.
Erityistä: Monikosketusnäytöt tunnistavat käsien lisäksi esineitä ja koodeja. Näyttöjä voi käyttää usea henkilö yhtä aikaa, ja heille voi tarjota yksilöllisiä palveluja.
Asiakkaat: Yliopistoja, museoita, isoja yrityksiä, kuten Nasdaq, Oracle, IBM, KPMG ja Accenture. Suomessa Kansallismuseo ja taidemuseo Emma.
Avainluvut: Vuonna 2018 liikevaihto 10.3 miljoonaa euroa. Henkilöstöä noin 50.
Omistus: Perustajat Tommi Ilmonen, Giulio Jacucci ja John Evans. Rahoittajia muiden muassa Tesi, Ilmarinen, Veritas ja Finnvera.
Verkkosivut: https://www.multitaction.com/