Tulevaisuudentutkija, Sovelto Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Risto Linturi arvioi, että olemme parhaillaan historian suurimman tietoteknisen murroksen äärellä. Jos yritys haluaa olla mukana muutoksessa, sen on syytä aloittaa tekoälyn hyödyntäminen mahdollisimman nopeasti.
Tietokoneet ovat muuttumassa entistä enemmän ihmisaivojen kaltaisiksi. Ihmisen muisti on assosiatiivista eli mielikuva virittää uuden mielikuvan. Kun tietokone pystyy samaan, tekoäly pystyy oppimaan tehokkaammin ja nopeammin kuin mikään nykyinen tietotekninen järjestelmä.
– Kun neuroverkkoprosessoreiden kehittämisessä onnistutaan, tuloksena on nykyistä moninkertaisesti tehokkaampia laitteita. Niiden käyttöönotto johtaa suureen yhteiskunnalliseen muutokseen, jossa moni vanha rakenne murtuu, Linturi ennustaa.
Tekoälyllä (AI, Artificial Intelligence) tarkoitetaan oppivia järjestelmiä, jotka pyrkivät tunnistamaan hahmoja suuresta määrästä havaintoaineistoa. Kerroksellisen syväoppimisen (deep learning) ansiosta parhaat tekoälyt pystyvät esimerkiksi kilpailemaan simultaanitulkin kanssa käännöstehtävissä. Tekoäly voi myös päätellä potilastietojen avulla ihmistä luotettavammin, kenellä on riski saada sydänkohtaus.
Tekoälyn kuluttajasovelluksia on käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa. Älykäs pikkuapulainen, smart agent, juttelee omistajansa kanssa, kertoo säätiedot, tilaa taksin ja varaa hotellihuoneen. Palvelujen ja tekoälyn yhdistelmiä on jo nyt myös älypuhelimissa.
– Monella alalla yrityksen tulevaisuus tulee riippumaan tekoälyteknologioiden soveltamisesta. Tarvitaan kuitenkin kokemusta, jotta tiedetään, mitä ollaan tekemässä. Paras taloudellinen hyöty tekoälystä saadaan, kun oppiminen aloitetaan ajoissa. Nyt alkaa olla jo kiire, Linturi sanoo.
Tekoälyn kehittäminen alusta asti vaatii niin paljon resursseja, että niitä on vain isoilla yrityksillä. Tekoälyn soveltaminen on kuitenkin alustabisnestä: pienemmät yritykset voivat löytää hyviä liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä eteenpäin ja soveltamalla isompien ideoita sekä tarjoamalla näille palveluja. Kehityskohteita kannattaa etsiä toiminnoista, joissa tekoälyn ominaisuudet ovat parhaimmillaan.
1. Poikkeamien havaitseminen
Tekoäly on hyvä vertailemaan kerättyjä tietoja aiempiin havaintoihin ja reagoimaan, kun tapahtuu jotakin epänormaalia. Tietokoneita on hyödynnetty tähän aikaisemminkin, mutta kehittynyt tekoäly selviytyy entistä monimutkaisemmista tilanteista ja oppii saamastaan palautteesta. Se pystyy valvomaan ihmisten, koneiden, tehtaiden ja luonnon käyttäytymistä. Maatilan töissä tästä voi olla paljon apua. Jos kasvin lehdet alkavat kellastua väärään aikaan, tekoäly voi hälyttää, kysyä, onko tämä normaalia ja antaa ratkaisuehdotuksia. Kasvihuoneessa kone oppii valvomaan ja säätämään olosuhteita askel askeleelta paremmin.
2. Optimointi
Tekoäly on hyvä optimoimaan, valitsemaan useasta vaihtoehdosta strategian, joka tuottaa parhaan tuloksen. Tästä on hyötyä peleissä, mutta myös monessa muussa toiminnassa, kuten pörssikaupassa ja taksin reitin valinnassa. Tekoäly oppii säätämään laadun asiakaskohtaisesti riittävälle tasolle ja ennakoimaan, milloin laite tarvitsee huoltoa. Asiakaspalvelussa tekoäly voi tunnistaa, milloin asiakas on syytä siirtää kokeneemmalle neuvojalle.
3. Ihmisten kanssa keskustelu
Kun tekoälyllä on jo perushahmotuskyky, sitä voidaan kehittää eteenpäin. Isot, Googlen, Amazonin ja Microsoftin tyyppiset yritykset kehittävät suurten massojen käyttöön tarkoitettuja tekoälyjä, jotka osaavat keskustella lähes mistä tahansa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia liittyy siihen, että tällaiselle tekoälylle opetetaan jokin erikoistaito. Asiakaspalvelussa tekoäly voisi hoitaa ensimmäisen vaiheen ja siirtää asiakkaan ihmisen palveltavaksi vasta, kun sen omat taidot eivät enää riitä. Asiakas keskustelisi tekoälyn kanssa puhumalla tai näppäimistöllä. Keskusteleva robotti olisi kätevä myös lomakkeiden täyttämisen apuna. Kielitaitoinen tekoäly voisi avustaa vaikkapa kiinalaista matkailijaa Lapissa.
4. Näköhavaintojen hyödyntäminen
Näköhavainnon, mittalaitteen ja tekoälyn yhdistäminen on jatkossa todennäköisesti monen innovaation lähde. Pellolla voisi kulkea tekoäly, joka tunnistaa rikkaruohot ja tappaa ne laserilla, jolloin torjunta-aineita ei enää tarvita. Älykäs kamerakopteri voisi lentää metsässä ja tunnistaa parhaat marjapaikat. Tekoäly voisi tunnistaa Parkinsonin taudin videosta, jolla potilas kävelee. Myös nopeasti kasvoilla häivähtävät mikroilmeet ovat tekoälylle helppoja tulkittavia, kun aineistoa vain on tarpeeksi paljon. Kameraan ja AR-laseihin yhdistetty tekoäly voisi kertoa, kuka vastaantulijoista on suuttuneessa tilassa tai aikeissa varastaa lompakon. Aineistoa voisi kerätä esimerkiksi sovelluksen avulla joukkoistamalla.
5. Osaamisen siirtäminen
Koneälyn oppiminen on alkuvaiheessa hitaampaa kuin ihmisen, mutta kun havaintoja kertyy paljon, se on nopea oppija. Kun Googlen auto on ajanut kolme miljoonaa kilometriä, sen kaikkia autoja ohjaavalla tekoälyllä on käytössään vastaava ajokokemus. Yksittäinen ihminen ei pysty hankkimaan yhtä paljon havaintoja ja oppimaan niistä. Koneäly onkin ihmiseen verrattuna ylivoimainen osaamisen siirtämisessä. Risto Linturi muistuttaa kuitenkin, että ymmärrystä tai tervettä järkeä siltä ei voi odottaa.
Risto Linturi
- Kuka: Tulevaisuudentutkija, teknologiavaikuttaja, kouluttaja ja yrittäjä, Sovelto Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
- Syntynyt vuonna 1957.
- Koulutus: Diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta.
- Erikoisalaa: Strategiset radikaalit innovaatiot.
- Kirjoittajana muun muassa: Pilkahduksia tulevaisuuteen – digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet (Valtiovarainministeriö 2017), Teknologiamurros 2013 – 2016 (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2016) Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 2013).
Sovelto Oyj
- Vuonna 1999 perustettu valmennuksiin, konsultointiin ja oppimispalveluihin keskittynyt yritys.
- Osaamiskeskukset Helsingissä ja Tampereella.
- Työllistää 55 henkilöä.
- Päämäärä: tehdä suomalaisista maailman tuottavin ja rennoin kansa.