On löydettävä uusia osaamisalueita, joille voidaan rakentaa uusia kasvutarinoita. Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Ilona Lundström on vakuuttunut, että rahoituskin järjestyy, kunhan yrityksestä löytyy kasvun halua sekä kyvykkyyttä.
Työskennellessään Tekesissä Ilona Lundström seurasi näköalapaikalta yritysten kasvua ja tutkimus- ja kehitystoiminnan kunnianhimoisia hankkeita. Hänellä on vahva näkemys kasvutekijöistä.
”Uudet menestystarinat syntyvät kysynnän ja vahvuuksien yhdistelmästä. On löydettävä kokonaan uusia osaamisalueita, joille voidaan rakentaa uusia kasvutarinoita”, elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Lundström toteaa.
Hallituksen tavoitteena on, että talous kasvaa nykyistä rivakammin, työllisyys paranee ja pk-yritysten vienti jopa tuplaantuu. Kaikki tämä asettaa kovia vaatimuksia yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiselle sekä koti- ja ulkomaisten investointien lisäämiselle.
”Nokian ansiosta meillä on vahva digiosaaminen. GE Healthcare puolestaan investoi tänne, koska Suomeen on kehittynyt merkittävää terveysteknologian osaamista.”
IBM on investoinut moneen otteeseen Suomeen. Tuorein panostus kohdistuu tekoälyn kehittämiseen terveydenhuollossa yhteistyössä Tekesin kanssa. Viime vuonna GE Healthcare kertoi siirtävänsä lääketieteen tiedonsiirtoteknologian kehittämisen Suomeen.
Terveysteknologialla kova maine
Terveysteknologian korkean osaamisen taustalla on muun muassa Instrumentariumin menestystarina, mutta Lundström näkee myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ansiot. Pitkälle kehittynyt terveydenhoito on luonut alan yrityksille vahvat kotimarkkinat ja samalla hyvän maineen.
Lundström ottaa esimerkiksi syöpäpotilaiden tueksi kehitetyn Noona-palvelun, joka menestyy Yhdysvaltain markkinoilla:
”Noona ei olisi syntynyt ilman läheistä yhteistyötä suomalaisten syövänhoidon huippuammattilaisten kanssa.”
”Joskus olen kuullut ulkomaalaisten sanovan, että Suomi on maailman parhaiten säilynyt salaisuus. Meidän on tehtävä enemmän markkinointityötä maailmalla”, Lundström toteaa.
Vauhtia laeista ja hankinnoista
Lundströmin mielestä edistyksellisellä lainsäädännöllä voidaan vauhdittaa uuden liiketoiminnan syntymistä ja menestymistä. Hän uskoo vahvasti, että esimerkiksi liikennekaari antaa tällaisen kasvusysäyksen.
Sääntelyn purkaminen usein edistää kasvua ja uudistumista. Lundström ottaa esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen vapauttamisen. Sääntely voi kuitenkin toimia myös myönteisesti. Lundströmin mielestä Euroopan energiamarkkinat kehittyvät lupaavasti uusien lakien ja poliitikkojen asettamien muutostavoitteiden ansiosta.
”Uudet menestystarinat syntyvät kysynnän ja vahvuuksien yhdistelmästä.”
Ilona Lundström
Lainsäädännön ohella Lundström näkee suuria mahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa, joiden käytännöissä on vielä paljon kehitettävää. Hän lupaa ylijohtajana vaikuttaa kaikin tavoin virkamiehiin, että lainsäädännön sallimissa puitteissa julkisilla hankinnoilla edistettäisiin nykyistä rohkeammin talouspolitiikan tavoitteita, kuten uutta liiketoimintaa ja pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä markkinoille.
Ryhtyykö uusi ylijohtaja näissä asioissa matkasaarnaajaksi?
”Työmme täällä ministeriössä muistuttaa lähinnä pumppuasemaa”, Lundström naurahtaa.
”Ministeriö ja sen alaiset virastot ja organisaatiot tuottavat yhdessä yrityskentän käyttöön materiaalia. Poliittisille päättäjille laadimme useita fiksuja vaihtoehtoja. Samalla tehtävänämme on tietoisuuden herättäminen.”
Lisää kasvun nälkää
Lundström toteaa olevansa rahoituksessa niukkuuden kannattaja.
”Niukkuus on hyve valtion rahoituksessa. Samalla on hyvä muistaa, että myös muut maat rahoittavat tutkimusta ja tuotekehitystä. Jotkut ovat avokätisiä. Toiset jakavat tukia piilotetummin. Rahoitus on osa kansainvälistä kilpailua.”
Kasvun nälkä ja vahva osaaminen ovat Lundströmin kokemusten mukaan ratkaisevampia tekijöitä yrityksen kasvun ja kansainvälistymisen kannalta kuin rahoitus.
”Rahoitus usein seuraa kasvun halua ja kyvykkyyttä. Usein ennen ratkaisevaa kasvusysäystä yritykseen hankitaan tarvittava lisäosaaminen. Se voi olla kansainväliset markkinat tunteva ulkopuolinen hallituksen jäsen. Perustajayrittäjä saattaa siirtää toimitusjohtajan tehtävät ammattijohtajalle. Sen jälkeen rahoituskin loksahtaa paikoilleen”, Lundström sanoo.
Lundströmin mielestä Suomi tarvitsee nimenomaan kasvunälkäisiä yrityksiä, jotka ovat valmiita ottamaan isoja askeleita. Hän kehuu startup-yritysten Slush-tapahtuman ja kasvuhakuisten yritysten Kasvuryhmän kaltaisia yhteisöjä.
”Tarvitaan viisi Slushia ja kuusi Kasvuryhmän Kaski-päivää. Sitten aletaan jo puhua kansanliikkeestä”, Lundström huudahtaa.
Suunnistava sissi
Miksi Ilona Lundström harrastaa suunnistusta vain keväästä kesäkuuhun? Syy on Venlojen Viesti, joka on aina kesäkuun puolivälissä. Lundström kertoo
harjoittelevansa tätä klassikkokisaa varten. Loppukaudesta ei ole enää riittävästi motivaatiota suunnistamiseen, mutta tavallinen lenkkeily ja ulkoilu ovat työn vastapainona ympäri vuoden.
Lundström on osallistunut Venlojen Viestiin ensin Tekesin ja sitten Team Finlandin joukkueessa. Hän puhuu kisasta ja joukkueestaan innostuneena. Sama reippaus ja positiivisuus leimaa hänen olemustaan yleisestikin. Tämä luvannee hyvää elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kehittämiselle.
Partiotoimintaa Lundström on harrastanut pitkään. Kiireiden vuoksi hänen partioharrastuksensa on viime vuosina painottunut huoltoon, muonitukseen. Partio on koko perheen harrastus.
Vähän toisenlainen partiointi tuli hänelle tutuksi 1990-luvun puolivälissä, kun Lundström suoritti vapaaehtoisen varusmiespalveluksen ensimmäisten naisten joukossa. Nykyinen reservin kersantti sai sissi- ja radistikoulutuksen Vekaranjärvellä.
Ilona Lundström
- Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja 1.8.2016 alkaen.
- Hallintotieteiden tohtori.
- Syntynyt 1976.
- Tekesissä 2007–2016: asiantuntija 2007–2012, palvelujohtaja ja yksikönjohtaja 2012–2014. Verkostoyritykset ja tutkimus -vastuualueen johtaja ja johtoryhmän jäsen 2014–2016.
- Asiantuntija Suomen Kuntaliitossa 2002–2007.
- Reservin kersantti.
- Harrastukset: lenkkeily, kuntosuunnistus ja partio.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kasvu-verkkolehdessä 2/2016.