Tesi kartoittaa koronakriisin vaikutuksia suomalaiseen yrityskenttään laajalla kyselyllä, joka toistetaan kuukausittain. Tietyillä aloilla, kuten majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, kriisin vaikutukset ovat olleet rajuja ja äkillisiä. Esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa kriisi näyttänee koko voimansa vasta ajan mittaan.
Tutkimusta valmisteli laaja joukko asiantuntijoita julkiselta ja yksityiseltä sektorilta. Tesin Chief Digital Officer Henri Hakamo toteaa, että tieto koronatilanteen vaikutuksista eri toimialoihin on tarpeellista ja tärkeää, kun valtionhallinto pyrkii tukemaan yrityksiä kriisissä. Laaja-alainen ja päivittyvä tutkimustieto auttaa kohdistamaan tukitoimet oikein ja oikea-aikaisesti tilanteessa, jossa tukiluukulle on tungosta.
”On selvää, että pienyrittäjiä tulee suojella konkursseilta. Etenkin majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä matkailualalla kriisin vaikutukset ovat olleet rajuja ja äkillisiä. Toisaalta teollisuudessa kriisin seuraukset voivat olla pitkäkestoisia ja BKT:n kannalta huomattavan suuria. Vaikeudet toimitusketjuissa, tilauskirjojen negatiivinen kehitys ja investointien lykkääminen ovat merkkejä, jotka antavat aihetta huoleen etenkin, kun ajatellaan kesän jälkeistä aikaa”, Hakamo toteaa.
Koronakriisi osuu aloihin eri voimalla, mutta alat ovat eri asemassa myös kriisin väistyessä. Kahvila tai ravintola on suhteellisen nopeaa avata uudelleen. Jos taas teollisen valmistuksen kansainvälisen toimitusketjun jokin lenkki katkeaa, korvaavan yhteyden luominen voi viedä aikaa. Hakamo arvioi, että globaalin kysynnän mahdolliset muutokset näkyvät tilauskirjoissa vielä pitkään.
Liikevaihdot ovat laskeneet
Kaikille toimialoille yhteistä on pk-yritysten liikevaihdon heikkeneminen jo maaliskuussa, ja kyselyyn vastanneet odottivat tilanteen heikkenevän edelleen huhtikuun aikana. Puolet vastaajista arvioi liikevaihtonsa heikentyneen ja 19 prosenttia arvioi sen laskeneen yli 40 prosenttia.
Sektoreista rakentaminen on pärjännyt parhaiten, heikoiten menee majoitus- ja ravitsemusalalla, hallinto- ja tukipalveluissa sekä kuljetussektorilla. Rakentamisessakin 41 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihtonsa laskeneen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Poikkeus sääntöön ovat elintarvikeliikkeet, joista puolet on kasvattanut liikevaihtoaan koronakriisin aikana.
”Tätä saattaa selittää kuluttajien ostosinto kriisin alussa. Pastan ja vessapaperin hamstraus ei kuitenkaan ole pysyvä ilmiö. Rakentamisessa kriisin vaikutus saattaa tulla näkyviin voimakkaampana, kun nyt lykätyt projektien aloitukset realisoituvat vähentyneenä rakentamisaktiviteetin määränä myöhemmin”, Hakamo kommentoi.
Pienempien yritysten liikevaihto kärsii kriisistä enemmän kuin suurempien, mutta alueelliset erot ovat pieniä.
Joka kolmas yritys on tullut kannattamattomaksi
Kannattavuus on kyselyn mukaan heikentynyt noin joka toisella pk-yrityksellä. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan yritysten käyttökatteen lasku on ollut rajumpaa kuin muiden: yli 40 prosenttia yrityksistä ilmoittaa kuukausittaisen käyttökatteen laskeneen 80–100 prosenttia. Käyttökate on laskenut myös yli puolella teollisuusyrityksistä.
Lähes kolmannes (32 %) vastanneista arvioi aikaisemmin kannattavan yrityksensä muuttuneen kriisin vaikutuksesta kannattamattomaksi.
Useimpien yritysten (89 %) maksukyky kestää yli kuukauden, mutta yhdeltä yritykseltä kymmenestä rahat ovat loppumassa jo kuukauden aikana. Pienimmistä, 5–9 henkilöä työllistävistä yrityksistä 55 prosenttia arvioi ajautuvansa maksukyvyttömyyteen seuraavan kolmen kuukauden aikana.
”Konkursseilta tuskin vältytään. Kuva ei kuitenkaan ole aivan yhtä synkkä, kun otetaan huomioon yritysten tilinpäätöstiedot. Analyysimme mukaan monilla yrityksistä, jotka sanoivat kassansa riittävän alle puolen vuoden ajan, on varallisuutta, jonka turvin ne todennäköisesti selviytyisivät hieman pidempään ilman tukiakin”, Hakamo kertoo.
Sopeutustoimia on vielä käyttämättä
Yrityksillä on rajallinen kyky sopeuttaa kustannuksia. Lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa 65 prosenttia yrityksistä kykenee alentamaan kustannustasoaan enintään 20 prosenttia koronakriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Pk-yritykset ovat toteuttaneet toistaiseksi vain osan, noin 35 prosenttia, käytössään olevista sopeuttamistoimenpiteistä. Lomautukset ovat yritysten eniten käyttämä keino kustannusten vähentämiseksi. Niitä on käyttänyt 40 prosenttia vastanneista. Irtisanomisia on toteuttanut 5 prosenttia yrityksistä.
”On hieman yllättävää, että yritysten kyky karsia kustannuksiaan on näinkin heikko. Tosin vaikeimmassa tilanteessa olevat yritykset ovat käyttäneet muita enemmän sopeutuskeinoja – vahvimmat keinot halutaan ottaa käyttöön vasta, kun mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. 40 prosenttia yrityksistä on jo aloittanut lomautukset, jotka auttavat yrityksiä sopeuttamaan kustannuksia lyhyellä aikavälillä”, Hakamo tulkitsee.
”Kyky sopeuttaa kustannuksia on myös vahvasti toimialariippuvaista. Esimerkiksi eniten kärsinyt MaRa-toimiala pystyy sopeuttamaan huomattavasti paremmin kuin muut sektorit keskimäärin”, hän jatkaa.
Tilauskirjat ovat lyhentyneet ja investointeja lykätään
65 prosenttia teollisuuden vastaajista kertoi kyselyssä tilauskannan heikentyneen. Tilauskirjoissa riittää kuitenkin tekemistä vielä muutamaksi kuukaudeksi. Hakamo arvioikin, että koronakriisi osuu teollisuusyrityksiin täydellä voimallaan vasta tämän vuoden kahdella viimeisellä kvartaalilla. Siihen asti sisällä olevat tilaukset pehmentävät tilannetta.
Tilauskirjojen ohella toinen tulevaisuutta luotaava indikaattori ovat investoinnit. Niiden arvo on alkuvuonna alentunut 30–50 prosenttia riippuen toimialasta. 30–40 prosenttia pk-yrityksistä odottaa aineellisten tai aineettomien investointien tai kehityshankkeiden arvon alenevan loppuvuoden aikana vähintään 30 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.
”Ensimmäisinä kyselyymme vastanneet eivät osanneet vielä arvioida kriisin vaikutusta investointeihin. Mitä pidemmälle kevät eteni, sitä selvemmin investointien määrä laski”, Hakamo kertoo.
Investointien lykkäämisellä on kerrannaisvaikutuksia, jotka levittävät kriisin vaikutusta alalta toiselle. Esimerkiksi IT-ala ja rakentaminen kärsivät, kun muut eivät uskalla investoida. Tästä syystä investointien väheneminen on huono uutinen koko kansantaloudelle.
Toimitusketjujen häiriöt ovat yleisiä kaikilla toimialoilla
Yli puolet kaikista vastaajista kertoi toimitusketjujensa häiriintyneen vähintään jonkin verran. 68 prosenttia teollisuuden sekä tukku- ja vähittäistavarakaupan yrityksistä on kokenut toimitusketjujen häiriöitä. Eniten ongelmia on ollut materiaalien ja raaka-aineiden toimitusvarmuudessa ja logistiikassa.
”On vielä liian aikaista sanoa, miten nopeasti kiinalainen tuotanto elpyy ja tilanne paranee. Kontin tuleminen laivalla Kiinasta Suomeen vie joka tapauksessa kahdeksan viikkoa”, Hakamo pohtii.
Noin yksi yritys kymmenestä oli saanut kyselyhetkellä Finnveran tai Business Finlandin tukea, ja neljäsosa oli hakenut sitä. Noin puolet tukea saaneista arvioi sen auttavan paljon tai hyvin paljon.
”Haasteena on tukitoimien tehokas kohdistaminen kullekin toimialalle oikein mitoitetuksi rajallisten resurssien puitteissa”, Hakamo toteaa.
Koronakriisin vaikutukset Suomen pk-yrityksiin
Mikä: Kyselytutkimus, johon osallistui 1 650 vastaajaa. Taloustutkimus toteutti kyselyn puhelinhaastatteluina kahdessa erässä 3.4.-5.5.2020.
Vastaajat: Ensimmäisessä vaiheessa toimialoista olivat mukana teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä osittain majoitus- ja ravitsemustoiminta. Toisessa vaiheessa mukana olivat rakentaminen, kuljetus ja varastointi, sekä hallinto ja -tukipalvelutoiminta. Jokaiselle toimialalle varmistettiin riittävä edustavuus yrityksen koon sekä maantieteellisen jakauman osalta. Kysely kohdistettiin aloihin, joihin COVID-19:n uskottiin vaikuttavan kielteisimmin.
Kyselyn laatimisessa mukana: Tesi, Helsinki GSE, työ- ja elinkeinoministeriö, professori Vihriälän selvitystyöryhmä, Business Finland, Finnvera sekä muita asiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.
Tavoitteet: Tarkastella taloutta kokonaisuutena reaaliaikaisesti ja toimialakohtaisesti sekä tarjota ajantasaista tietoa päättäjien käyttöön toimenpiteiden oikea-aikaiseksi kohdistamiseksi.
Tulokset: Tutkimusraportti on Tesin verkkosivuilla täällä.