Aallonpohjasta ylöspäin? Syväteknologiayrityksillä myönteisiä näkymiä

Suomalaisilla syväteknologiayrityksillä on tänä vuonna ollut aihetta varovaiseen optimismiin, sillä Tesin tuoreen selvityksen mukaan alan rahoitustilanne on kohentunut viime vuoden “aallonpohjaan” verrattuna. Yritykset ovat tähän mennessä keränneet yhteensä 363 miljoonaa euroa pääomasijoituksia, mikä on yli neljäkymmentä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Arvioimme viime vuonna, että kotimaiset syväteknologiayritykset tarvitsevat noin puoli miljardia rahoitusta, jotta aiemmalla kasvupolulla voidaan pysyä. Tämän hetken tilanne näyttää siltä, että tuohon summaan voidaan vielä ennen vuoden loppua yltää.

Alan kasvulukuja ovat vauhdittaneet erityisesti suuret rahoituskierrokset, kuten Iceyen, Onego Bion, Eniferin ja Infinited Fiberin keräämät merkittävät sijoitukset.

Syväteknologiayritysten kasvupolku on tunnetusti hidas ja vaatii usein merkittävästi pääomia. Pitkäjänteisen työn hedelmiä poimitaan nyt, kun suomalaiset huippuyritykset, kuten Iceye, Oura ja Bluefors, ovat matkalla alansa markkinajohtajiksi.

Suomalaisten syväteknologiayrityksien yhteenlaskettu liikevaihto ylitti ensimmäistä kertaa tutkimushistoriassamme miljardin euron rajan vuonna 2023.

Geopoliittinen epävakaus on vaikuttanut kotimaiseen syväteknologian sijoitusympäristöön. Suomalaisten sijoittajien hankevirrassa kaksikäyttöteknologiat näkyvät aiempaa vahvemmin, ja osittain siitä syystä myös avaruusteknologia ja kvanttiteknologia kiinnostavat sijoittajia ehkä jopa entistä laajemmalla rintamalla.

Varhaisen vaiheen rahoitusta tarjolla, myöhempi vaihe haastava

Varhaisen vaiheen rahoitusta on tarjolla kohtuullisen hyvin, ja kiinnostus syväteknologiaan vaikuttaisi olevan hyvällä mallilla. Merkittäviä varhaisen vaiheen rahoituskierroksia on kerätty, esimerkkeinä pienydinvoimaa kehittävä Steady Energy, kvanttilaskentayritys QMill ja klassisien tietokoneiden prosessoriteknologiaa mullistava Flow Computing.

Myöhemmän vaiheen varainkeruu on kuitenkin edelleen suuri haaste. Kotimaisia sijoittajia on melko vähän, joten ulkomaisten sijoittajien rooli on erittäin merkittävä. Epävakaina aikoina ulkomaisten pääomasijoittajien sijoitukset tyypillisesti vetäytyvät suomen kaltaisilta “reunamarkkinoilta” ja tämä on ollut haaste suomalaisessa startup-kentässä tänä ja viime vuonna yleisemminkin, kuten esimerkiksi FVCA huomioi omassa tutkimuksessaan.

Kaikki uutiset eivät ole kuitenkaan valoisia syväteknologiayhtiöillekään. Konkurssien määrä on kasvanut 2022 alkaen, eikä uusia yrityksiä synny samaa tahtia kuin niitä lopettaa toimintojaan. Vaikka konkurssit ovat arkea startupelämässä, perustettujen ja lopettaneiden yritysten lukumäärä huolestuttaa.

Askeleet kohti kasvua

Suomen syväteknologiaekosysteemillä on monia vahvuuksia: Suomessa tehdään korkealaatuista tutkimusta, yhteiskuntamme on verrattain vakaa, julkinen rahoitus on suhteellisen hyvällä tasolla ja suomalainen pääomasijoituskenttä on kasvanut moninkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Kohtuullisen hyvä tilanne ei ole kuitenkaan Suomen kaltaiselle pienelle reunamarkkinalle riittävä lopullinen tavoite mikäli haluamme kasvattaa täältä jatkuvaluontoisesti kansainvälisiä syväteknologian menestystarinoita. Listasin joitain keinoja, joiden avulla kotimainen pelikenttä voisi nousta seuraavalle tasolle:

1. Meillä on olemassa maailmanluokan tutkimustaitoa, mutta polku ideasta liiketoiminnaksi on liian pitkä, ja sitä tulisi lyhentää.

2. Myöhemmän vaiheen rahoitus tulee turvata, jotta kilpajuoksu globaalista markkinajohtajuudesta ei tyssää kasvurahoituksen puutteeseen. Slush on ollut loistava kanava kansainvälisien myöhemmän vaiheen sijoittajien houkutteluun Suomeen, mutta myös suomalaisia myöhemmän vaiheen syväteknologiaan sijoittavia VC-rahastoja on synnyttävä.

3. Kunnianhimon tasoa on varaa kasvattaa. Jokaisen syväteknologiayhtiön ei tarvitse tähdätä muutamassa vuodessa yksisarviseksi, mutta toisaalta koen, että suomalaisille stereotyyppinen vaatimattomuus ei saa dominoida yritysten kaupallista suunnittelua liikaa. Mielestäni monella nykyiselläkin syväteknologiayhtiöllä olisi kyvykkyydet tavoitella entistä suurempaa markkinamahdollisuutta.

4. Julkisen ja yksityisen rahan järkevästi mitoitettu yhteistyö. Ainakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa parhaiden syväteknologiayritysten kaupallisen skaalauksen rahoitustarpeita ratkaisevat harvoin yksin joko julkinen tai yksityinen sektori. Myös EU-rahoituksen tehokas hyödyntäminen on tässä kuviossa tärkeää.

Haasteista huolimatta toimialan tulevaisuus näyttää myös lupaavalta: sijoittajien hankevirrassa on useita kiinnostavia yrityksiä, ja arvioin ensi vuoden sijoitusmäärän suomalaisiin syväteknologiayhtiöihin ylittävän kuluvan vuoden tason, mahdollisesti jopa selkeällä marginaalilla.

Samppa Sirviö
Kirjoittaja on sijoituspäällikkö Tesin venture capital -tiimissä