Otsikko on kansainvälisen asiantuntijan tekemä ensivaikutelma Suomesta. Löysin sen syyskuussa 2016 Tekesin julkaisemasta esitysmateriaalista, jossa on nostettu esiin avainhavaintoja Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat -tutkimuksesta. Siinä verrattiin Suomen kasvuyrittäjyyden tilannetta useisiin verrokkimaihin. Tutkimuksessa havaittiin, että Suomelle ominaisesta teknologisesta kyvykkyydestä huolimatta kulttuuriin ja asenteisiin liittyvät tekijät muodostavat edelleen merkittäviä rajoitteita kasvuyrittäjyydessä suhteessa muihin maihin. Näitä ovat:
– Pelko epäonnistumisesta yrittäjyydessä
– Yrittäjyyteen liittyvän epävarmuuden sietokyky
– Markkinamahdollisuuksien tunnistamisen haasteet
– Yrityksien johdolla ei ole aitoa halua kasvaa
– Kiihkon ja intohimon puute
Suomen kasvuyrittäjyyden kulttuuri on onneksi edennyt aimo harppauksin eteenpäin runsaan 10 vuoden aikana mm. nuorten ja ennakkoluulottomien opiskelijoiden, menestystä jo saavuttaneiden yrittäjä- ja enkelisijoittaja-esikuvien sekä Suomen teknologiasektorin kohtaaman murroksen siivittämänä. Tämä on johtanut yhä useamman kasvuyrityksen nousuun pääomasijoituskelpoiseksi kansainvälisellekin areenalle. Esimerkiksi tutkimusyhtiö PitchBookin mukaan Suomi-lähtöisiin kasvuyrityksiin tehtiin ennätysmäärä, 17 kpl, yli 5 milj. euron kokoisia oman pääoman ehtoisia venture-rahoituskierroksia vuonna 2016. Lähes kaikissa näissä kookkaammissa rahoituskierroksissa oli mukana kansainvälisiä sijoittajia, jotka selvästi uskovat suomalaisten kohdeyhtiöiden potentiaaliin. Ideaalitapauksissa kansainväliset pääomasijoittajat tuovatkin rahoituksen, verkostonsa ja osaamisensa lisäksi myös kulttuurillisesti ulkopuolisesta näkökulmastaan ammentavaa henkistä kannustusta yrittäjätiimeille.
Voisiko tämänlainen tarkoitushakuinen kansainvälinen ristipölytys toimia laajemmassakin mittakaavassa suomalaisille pk-yrityksille kuin pelkän pääomasijoittamisen viitekehyksessä? Esimerkiksi aktiiviset rekrytointiponnistelut kansainvälisten avainhenkilöiden löytämiseksi asiantuntijoista aina hallitusten jäseniin saakka voisivat tuoda muutoksia nopeuttavia sysäyksiä suomalaisten organisaatioiden ajattelu-, asenne- ja tunnetasojen viemiseksi positiivisempaan ja mahdollisuuksia havaitsevampaan suuntaan.
Vastaavasti tulisiko niiden yrittäjätiimien, jotka hakevat lisävoimaa yhtiöidensä kasvuun ja riskinottokykyyn tekemällä yhteistyötä pääomasijoittajien kanssa, ottaa enemmän tunnetta peliin kumppanivalinnoissaan? Suomalaiset yrittäjät voisivat lisätä positiivisiin mielikuviin liittyvää pohdintaa perinteisen rationaalisen analyysin ohella arvioidessaan sopivia rahoitusratkaisuja / mukaan otettavien pääomasijoittajien henkilö- ja bränditason kemioita yhtiöidensä tulevaisuuden kannalta. Yrittäjien ja pääomasijoittajien välille, olivat ne sitten bisnes-enkeleitä tai instituutionaalisten sijoittajien tiimejä, muodostuu tyypillisesti 4-8 vuoden mittainen yhteistyösuhde. Tämän suhteen kokonaistason menestykseen vaikuttaa lähes aina enemmän yhtiön operatiivinen kehitys kasvun ja kannattavuuden kautta kuin ensisijoitusvaiheen sopimusehtojen sisältö.
Toivotan menestystä kaikille Suomen yrittäjille unelmienne saavuttamisessa – Dare to Dream!