Kasvu ei synny varovaisuudesta

Pia Santavirta

Toimitusjohtaja

Suomi elää aikaa, jossa talouden murrokset näkyvät arjessa ja päätöksissä. Geopoliittiset jännitteet, epävarmat kansainväliset markkinat ja kotimaisen rahoitusympäristön haasteet vaikeuttavat ja hidastavat kasvua. Samalla Suomesta on ponnistanut globaaleille markkinoille uusia suomalaisia menestystarinoita ja näemme uusia mahdollisuuksia, jotka voivat vahvistaa yrityksiä ja osaamista pitkälle tulevaisuuteen.

Suomen taloudesta on puhuttu pitkään huolten kautta: kasvu on hidasta, investoinnit varovaisia ja tulevaisuus epävarma. Silti samaan aikaan tapahtuu paljon positiivisia asioita, joista pitäisi puhua enemmän. Esimerkiksi Suomen pääomasijoitusmarkkina on vahvistunut, mikä tarjoaa muun muassa rahastosijoittajille jopa ylituottoa eurooppalaisiin verrokkeihin verrattuna. Kotimaiset teknologiayhtiöt taas keräävät historiallisen suuria rahoituskierroksia ja suomalainen osaaminen kiinnostaa muutenkin maailmalla. Kasvun edellytyksiä siis on.

Kasvu ei tapahdu kuitenkaan itsestään. Se vaatii pääomia ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä ja tahtoa. Vaikka tahtoa löytyisikin, liian usein erityisesti teknologiayritykset joutuvat kansainvälisessä skaalausvaiheessa valitsemaan rahoitushaasteiden vuoksi, myydäkö yritys kokonaan tai vähintäänkin pääosin ulkomaisille omistajille. Molemmissa tapauksissa valtaosa parhaiden kasvuyritysten tulevaisuuden arvonnoususta karkaa Suomen ulkopuolelle. Kärkiyhtiöiden rahoituksesta vain 16 % tuleekin nykyisin kotimaisista lähteistä.

Kotimaisia kasvupääoman lähteitä tulee siis vahvistaa, jotta suomalaiset sijoittajat pääsisivät käsiksi parhaimpaan arvonnousuun Suomen parhaimmissa kasvuyrityksissä. Samalla kasvuyrityksille annetaan mahdollisuus kasvuloikkiin ei vain kansainvälisen vaan myös kotimaisen kasvupääoman vauhdittamana. Näin hyötyvät kaikki, myös yhteiskunta laajemmin: Suomeen jää enemmän osaamista, työpaikkoja, verotuloja ja kehittyviä ekosysteemejä.

Kotimainen kasvupääoma vahvistuu, kun maahan syntyy suuremman kokoluokan pääomasijoitusrahastoja ja kun muille yksityisille sijoittajille tarjotaan tapoja kohdistaa varallisuuttaan listaamattomaan kasvuyrityskenttään. Suomalaiset menestystarinat – kuten älysormusyritys Oura, satelliittiteknologiayritys Iceye ja kvanttiteknologiayritys IQM – ovat nousseet lyhyessä ajassa yhteensä jo noin 13 miljardin euron (yli 15 miljardin dollarin) arvoisiksi. Tämä lyhyen ajan muutos on herättänyt monet ammattimaiset sijoittajat, ja arvonnousupotentiaaliin halutaan päästä kiinni. Omaisuusmassat liikkuvatkin kohti listaamatonta markkinaa.

Emme voi nojata siihen, että muualla tehdään ja me ostamme.

Emme voi nojata siihen, että muualla tehdään ja me ostamme. Tarvitsemme omia yrityksiä, omia ratkaisuja ja riittävästi pääomaa niiden kasvattamiseen. Kun kriittiset uudet teknologiat pysyvät vahvemmin omissa näpeissä ja omistuksessa, vahvistuu myös Suomen strateginen turvallisuus. Kasvu, turvallisuus ja omistajuus kietoutuvat siten toisiinsa erityisesti kansainvälisen epävakauden keskellä.

Suomeen syntyy kasvua, kun kaikki uskaltavat ajatella isommin puhaltaen yhteen hiileen ja kun yrityksille annetaan mahdollisuus kasvaa pidemmälle ei vain kansainvälisin vaan myös kotimaisin voimin. Tässä ajassa varovaisuus ei ole vain hyve. Rohkeus ja kasvu ovat valintoja, joita meidän on uskallettava tehdä.

Alkuperäinen kirjoitus on ilmestynyt Viisas raha -aikakauslehden numerossa 2/2026. Pääset ostamaan tilauksen tai irtonumeron tästä.