Maaliskuussa 2020 yrityksissä vallitsi laajasti paniikki. Markkinat olivat sulamassa alta, töihin ei ollut turvallista mennä, ja ruokakin piti tehdä itse. Olimme varmoja, että 90-luvun lama on tulossa takaisin ja finanssikriisi tuntuisi pieneltä kuopalta verrattuna tulevaan. Olimme myös varmoja, että Suomi tulee jälleen kerran suoriutumaan muuta Eurooppaa huonommin – ensin mennään enemmän alas ja sitten hitaammin ylös. Näin ei kuitenkaan käynyt – missä vika?
Kaikissa kriiseissä on omat ominaispiirteensä, niin tässäkin. Jälkikäteen tarkasteltuna kolme asiaa erottuvat ainakin omien kyselyidemme mukaan: yritykset eivät ole ”jäätyneet”, rahoitusmarkkinat eivät ”passivoituneet” eivätkä tilauskirjat ”sulaneet” yhdessä yössä. Tähän kun vielä yhdistää yli yön tapahtuneet etätöihin siirtymiset, onkin Suomen kriisimenestyksen avaimet pitkälti kuvattu.
Yritykset eivät ”jäätyneet”
Epävarmuuden vallitessa yritykset aloittivat välittömästi sopeuttavat toimenpiteet. Kulujen karsiminen aloitettiin heti, kassaa suojeltiin, ja liiketoiminnan jatkuvuus varmistettiin. Globaalilla tasolla uniikki lomautusjärjestelmä mahdollisti sen, että irtisanomisilta osittain vältyttiin.
Datan valossa hienointa on kuitenkin ollut seurata sitä vaihetta, joka seurasi akuuttia paniikkia. Yritykset aloittivat laajan uudistumisen. Kriisi vaikuttaa antaneen yrityksille kriittisen sysäyksen tehdä muutoksia. Tämä ei ole Suomessa ainutkertaista, sillä mahdollistivathan sotakorvauksetkin aikanaan laajan uudistumisen.
Rahoitusmarkkinat eivät ”passivoituneet”
Kaksi vuotta kriisin alkamisen jälkeen voinee sanoa, ettei turhia konkursseja ole juurikaan ollut. Siinä missä aikaisemmissa kriiseissä monet elinkelpoiset yritykset menivät konkurssiin, ei tätä käytännössä tapahtunut nyt lainkaan. Tämä on monen asian summa: pankit eivät laittaneet rahahanoja kiinni, konkurssilakia muutettiin väliaikaisesti, tukitoimenpiteet olivat laajoja ja aikaisempaan verrattuna myös suhteellisen ripeitä, ja keskuspankit suojelivat järjestelmää. Jälkikäteen on helppo jossitella, tuettiinko liikaa, kohdistettiinko tuki väärin tai väärään aikaan vai tuettiinko sittenkin liian vähän. Tulokset puhuvat yhtä kaikki puolestaan. Emme ole syvässä taantumassa tällä hetkellä.
Tilauskirjat eivät ”sulaneet”
Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin aikana teollisuuden tilauskirjat käytännössä pyyhkiytyivät yön aikana. Vaikka nyt tilauskirjat kyllä ohenivat, ne eivät sulaneet kokonaan. Teollisuuden perusrakenteet säilyivät, eikä systemaattista kriisiä syntynyt. BKT:n kannalta tämä on se muuttuja, joka lopulta piti Suomen talouden pinnalla. Itse asiassa pystyimme toimimaan läpi kriisin monia muita maita paremmin, ja vältimme suuremmat teollisuuteen vaikuttavat sulkutoimenpiteet.
Digitalisaatio oli jo täällä
Kriisin alkaessa emme laajassa mittakaavassa käyttäneet Teamsia palavereihin, vaikka lähes kaikilla se oli asennettuna, ja suuri osa oli sitä myös kokeillut. Monilla yrityksillä oli olemassa suunnitelma liiketoiminnan digitransformaatioon – niiden implementointivauhti oli vain hidas. Pakko on paras motivaattori, ja meillä oli onneksi pohja valmiina, kun pakko tuli.
Epävarmuus on markkinoilla korkealla tasolla, ja on paljon puhetta kuplasta. Rajoitustoimet haittaavat edelleen isoa joukkoa yrityksiä, ja etenkin pienillä yrityksillä on isoja haasteita. Isossa kuvassa yrityskenttämme on kuitenkin valmis kohtaamaan uudetkin haasteet. Parhaassa tapauksessa, pienellä onnella, saamme hyödynnettyä tilaisuuden ja tehdä kauan kaivatun tuottavuusloikan.
Täältä löydät alkuperäisen, Kauppalahden kumppanisisällöksi tuotetun artikkelin.
Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka haluaa nostaa Suomen uudistuvan talouskasvun eturiviin sijoittamalla rahastoihin ja suoraan yrityksiin. Sijoitamme kannattavasti ja vastuullisesti ja luomme yhdessä uusia maailmalla menestyjiä. Hallinnoitavat pääomasijoituksemme ovat 2,4 miljardia euroa. www.tesi.fi | @TesiFII