Suomessa perustetaan kiihtyvällä tahdilla uusia startup- ja kasvuyrityksiä alalle, ja myös perinteisemmät toimijat laajentavat toimintaansa seuraaviin kokoluokkiin. Erityisesti kaksikäyttöyritykset, jotka tarjoavat sekä siviili- että puolustuskäyttöön soveltuvia ratkaisuja, erottuvat voimakkailla kasvuluvuillaan ja sijoittajia kiinnostavilla liiketoimintamalleillaan.
Selvitimme Tesillä suomalaisen puolustusteollisuuden nykytilaa ja erityisesti sen kasvunäkymiä. Vaikka sen hyvä noste oli jo tiedossa, kaipasimme selkeitä lukuja sijoitustyömme tueksi, Selvityksessä tunnistettiin 368 alan yritystä, joista 144 on voimakkaasti kasvavia startup- ja kasvuyrityksiä. Loput yritykset ovat vakiintuneita toimijoita tai asiantuntijapalveluita puolustusvoimille tarjoavia yrityksiä. Suurin osa puolustusteollisuusyrityksistä sijaitsee Uudellamaalla, mutta toimijoita löytyy myös pienemmistä kaupungeista ja kunnista eri puolilta Suomea.
Kaksikäyttöyritykset muodostavat merkittävän osan kasvavista toimijoista. Näiden yritysten tuotteita voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustustarkoituksiin, mikä tekee niistä houkuttelevia paitsi markkinoille myös sijoittajille. Tesi arvioi, että kaksikäyttöteknologiayritysten liikevaihdon kasvuvauhti on jopa 30–40 prosenttia, mikä ylittää selkeästi perinteisempien puolustusalan yritysten kasvuluvut.
Alan kehitys on vauhdikasta. Vaikka suomalainen puolustusteollisuus juontaa juurensa aina1800-luvulle, laajempi ekosysteemi on yhä verrattain nuori. Uusia yrityksiä perustetaan jatkuvasti, ja kasvuluvut osoittavat, että yhä useampi näistä yrityksistä onnistuu laajentamaan toimintaansa.
Haasteita on kuitenkin olemassa. Yritykset, jotka keskittyvät yksinomaan puolustusteknologiaan ilman kaksikäyttöratkaisuja, kohtaavat merkittäviä rahoitusvaikeuksia. Pääomasijoittajia rajoittavat usein rahastosopimukset, jotka estävät sijoitukset sotateknologiaan. Kaksikäyttöyritykset sen sijaan ohittavat nämä esteet, sillä niiden tuotteilla on aina myös selkeä kaupallinen sovelluskohde.
Kaksikäyttöyritykset ovatkin pääomasijoittajien suosiossa. Yli kolmanneksella selvityksen kaksikäyttöyrityksistä on omistajinaan pääomasijoittajia, ja startup-vaiheessa olevat yritykset houkuttelevat erityisesti venture capital -sijoittajia. Lisäksi valtio on merkittävä toimija alalla, sillä valtion omistamat yhtiöt ovat tehneet yli 40 sijoitusta puolustusteollisuusyrityksiin viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Alalla kasvurahalle on suuri kysyntä. Viennin kasvu, myynnin vahvistuminen ja uusien vientilupien lisääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa tuotantoa on skaalattava vastaamaan kysyntää. Suomalaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ilmentää se, että monet kotimaiset toimijat tekevät yhteistyötä maailman suurimpien puolustusalan yritysten ja NATO-maiden puolustusvoimien kanssa. Kasvurahoitusta ovat keränneet erityisesti avaruus- ja kvanttiteknologia.
Alan vientiin tulee suhtautua kunnianhimoisesti. Vuonna 2023 viennin kokonaismäärä oli 2,6 miljardia, mutta uskon, että vuonna 2030 voimme hyvin saavuttaa 10 miljardin rajapyykin. Eurooppalainen tahtotila tukee tätä: komissio on esittänyt laajoja uudistuksia Euroopan alueen puolustushankintoihin ja siihen, että jatkossa suurempi määrä alan hankinnoista tehdään Euroopan sisältä.
Puolustusteollisuus on paitsi strategisesti tärkeä myös globaalisti kasvava ala. Alan kehitys ei tarjoa ainoastaan turvallisuuspoliittisia etuja, vaan se avaa myös merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. Uskon, että kotimainen puolustusteollisuus, vahva yritysjoukko ja uusien innovaatioiden kehittäminen luovat perustan sekä kansalliselle huoltovarmuudelle että taloudelliselle menestykselle tulevaisuudessa.
Jos haluat lukea aiheesta lisää, löydät uusimman tutkimuksen täältä.
Keith Bonnici
Kirjoittaja on sijoitusjohtaja Tesillä