Osallistujia pyydettiin kuvaamaan näköpiirissään olevia muutostrendejä 5 – 10 vuoden aikaikkunassa. Saimme tulokseksi runsaasti mielenkiintoisia tulevaisuuden kehitysnäkymiä, joista muutamat nousivat selvästi muita todennäköisimmiksi.
Pankkien roolin muutoksen takana nähtiin sääntelyn lisääntyminen ja toisaalta yritysten vakuusmassojen supistuminen. Uudet rahoitusmuodot avaavat markkinoita uusille toimijoille ja myös yksityishenkilöille joukkorahoituksen yleistyessä. Samalla kun yritysten toimintaympäristö muuttuu yhä kansainvälisemmäksi, tulevat myös rahoitusjärjestelyt yhä useammin olemaan kansainvälisiä. Tämä kehitys on jo nyt nähtävissä venture capital -sijoituksissa. Liiketoimintaosaamista edellytetään jatkossa yhä vahvemmin sekä rahoittajilta että rahoituksen kohteilta.
Mitä muutokset merkitsevät toteutuessaan pääomasijoitustoimialalle? Pankkien roolin supistuessa pääomasijoittajien toimintamahdollisuudet ja kysyntä todennäköisesti kasvavat samalla kun muidenkin rahoitusmuotojen. Joukkorahoituksen suosion kasvu todennäköisesti myös muuttaa omalta osaltaan pääomasijoittajien toimintaympäristöä. Yhtäältä se todennäköisesti merkitsee lisääntyvää ja monipuolistuvaa hankevirtaa, mutta toisaalta transaktioiden toteutus voi käydä haasteellisemmaksi laajan omistajakunnan sekä osakassopimuksiin ja arvostustasoihin liittyvien seikkojen vuoksi.
Kansainvälisyyden lisääntyminen on ollut näköpiirissä jo pidemmän aikaa. Se tietenkin kehittää markkinaa ja sen dynamiikkaa eteenpäin, mutta samalla tarvitsisimme suurempia suomalaisia rahastoja erityisesti venture capital -sektorille, joilla olisi mahdollisuudet ja kyky toimia kansainvälisillä markkinoilla ja siten pystyä vastaamaan lisääntyvään kansainväliseen kilpailuun. Muussa tapauksessa tulevaisuuden uhkakuvana voi olla suomalaisen pääomasijoitustoimialan näivettyminen kotikutoisuuteensa ja venture capital -rahoituksen lisääntyvä riippuvuus kansainvälisistä sijoittajista.
Julkisen sektorin rooli yritysrahoituksessa jakoi mielipiteitä vahvasti. Puolet osallistujista arvioi roolin pienenevän ja vastaavasti puolet arvioi sen kasvavan. Mielipiteiden jakautumiseen voidaan löytää useita syitä – vallitseva taloustilanne, jossa valtion interventio koetaan tärkeäksi, tai taustalla voi vaihtoehtoisesti olla EU-lähtöisen rahoituksen runsas tarjonta erityisesti kasvuyrityksille. Vastaavasti mielipiteet julkisen rahoituksen roolin pienemisestä perustunevat ajatukselle yritysrahoitusmarkkinoiden kehittymisestä, jolloin hyvin toimivassa markkinassa julkisen sektorin panostusta ei tarvita.
Saimme arvokasta näkemystä myös Tesin roolista tulevaisuuden yritysrahoitusmarkkinassa. Tärkeimpänä tehtävänä nähtiin pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen ja uudistaminen, mihin liittyen esiin nousi erityisesti rooli rahastosijoittajana ja varsinkin uusien rahastojen ankkurisijoittajana toimiminen. Tesille nähtiin sopivan varsin luontevasti myös markkinaa täydentävän kanssasijoittajan rooli, jonka toiminta tulisi suunnata erityisesti markkinoiden toimintapuutealueille.
Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeata, mutta sitä kannattaa silti harrastaa. Verkkoaivoriihi antoi runsaasti hyvää näkemystä yritysrahoitusmarkkinoiden tulevaisuudesta. Pääomasijoitustoimialan tulevaisuudenkuva jäi ehkä hieman utuiseksi, mutta toisaalta voimme melkoisella varmuudella luottaa ainakin kansainvälisyyden ja uusien rahoitusmuotojen lisääntymiseen sekä pankkien perinteisen roolin vähentymiseen. On myös syytä suhtautua vakavasti kasvavaan toimialaosaamisen vaatimukseen. Nämä teemat ovat olleet kansainvälisesti verkottuneena ja aktiivisena omistajana toimivan Tesin agendalla jo ennestäänkin. Niihin on syytä panostaa edelleenkin tulevaisuuden Tesin vahvuuksina.