Pääomasijoittajien kestävyystyö etenee, vaikka toimintaympäristö muuttuu vauhdilla
Kuvassa tekstin kirjoittajat ja selvityksestä vastanneet tesiläiset vasemmalta oikealle: Selja Ryöppy, Kaisa Pitkäkari sekä Tapio Parkkonen
Tesin tuoreen selvityksen mukaan kestävyys on tullut yhä kiinteämmäksi osaksi pääomasijoittajien strategiaa ja sijoitustoimintaa, vaikka muuttuva geopoliittinen tilanne ja kehittyvä kestävyyssääntely luovat uusia paineita.
Tesi tutki suomalaisten pääomasijoittajien kestävyyteen liittyviä käytäntöjä ensimmäisen kerran syksyllä 2022. Selvitys toteutettiin uudestaan tammikuussa 2025. Selvitysten välissä vastuullisuuden (ESG) ja vaikuttavuuden saralla on tapahtunut paljon. Siinä missä kestävyyssääntelyyn liittyvät aloitteet, kuten SFDR, ovat vakiintuneet osaksi pääomasijoittajien toimintaa, samaan aikaan kestävyyden ympärillä käytävään keskusteluun vaikuttavat geopoliittiset muutokset sekä epävarmuus sääntelyn tulevasta suunnasta. Päivitetyssä selvityksessä tarkasteltiin, miten pääomasijoittajat ovat edistäneet kestävyyskäytäntöjä vuosien 2022 ja 2025 välillä, ja syvennyttiin tarkemmin uusiin tarkasteluaihioihin, kuten vaikuttavuuteen.
Raportointivaatimukset portfoliolle tiukentuneet
Vuoden 2022 selvityksen tuloksissa oli viitteitä siitä, että jatkossa pääomasijoittajat tulevat vaatimaan tarkempaa raportointia portfolioyrityksiltään. Uusimman selvityksen perusteella tämä on toteutunut, ja SFDR:n Artikla 8 -tason rahastoista tulossa alan uusi standardi. Artikla 8 -rahastojen osuus on kasvanut noin 50 prosenttia vuodesta 2022, ja ne muodostavat nyt noin kolmanneksen sijoittajien viimeisimmistä rahastoista. Pääomasijoittajien tulevista rahastoista 70 prosenttia on luokiteltu Artikla 8:n mukaisesti. Huomionarvoista on se, että yksikään sijoittaja ei ole keräämässä seuraavaa rahastoaan Artikla 6 -luokituksella.
SFDR-luokituksien kehityksen lisäksi myös säännöllisen ESG-datan kerääminen portfolioyrityksistä on uusimman selvityksen perusteella nykyään sääntö eikä poikkeus. Siinä missä vuonna 2022 vain 55 prosenttia sijoittajista keräsi vastuullisuuteen liittyvää informaatiota portfolioyrityksistään, nyt osuus on noussut huimaan 95 prosenttiin. Vastuullisuuteen liittyvää tietoa kerätään pääsääntöisesti koko portfoliosta, ja yli puolet pääomasijoittajista on tehnyt tiedonkeruusta pakollista kaikille portfolioyrityksilleen. Tulokset viittaavat siihen, että ESG-data nähdään entistä keskeisempänä osana salkunhallintaa ja kehitystä.
Sijoitustoimintaa ohjaavat tavoitteet yleistyvät
Raportoinnin tiukentumisen ohella ESG-asiat ovat selvityksien välillä tulleet kiinteämmäksi osaksi myös pääomasijoittajien tavoitteita. Vuonna 2025 95 prosenttia on asettanut kestävyyteen liittyviä tavoitteita joko omalle organisaatiolle tai uusimman rahaston portfolioyrityksille. Tämä on huomattavaa myös siksi, että uusin selvitys asetti tiukemmat raamit sille, mikä lasketaan tavoitteeksi – tavoitteella tulee olla johdon hyväksyntä sekä sitä tulee seurata säännöllisesti.
Mitä tulee yksittäisiin tavoitteisiin, etenkin päästölaskentaan on satsattu vuoden 2022 jälkeen. Silloin vain neljäsosa pääomasijoittajista laski omia tai portfolioyhtiöidensä Scope 1–3 -päästöjä, mutta nyt mittausta tekee 64 prosenttia. Tulevaisuudessa päästölaskenta tulee yleistymään entisestään: 83 prosenttia pääomasijoittajista aikoo joko jatkaa laskentaa tai aloittaa sen muutaman vuoden sisällä. Odotettavissa on siis, että päästölaskennasta on tulossa tulevina vuosina normi, johon on hyvä alkaa valmistautumaan. Kun tuloksia vertaa Tesin alkuvuonna 2025 julkaistuun kasvuyrityspulssiin, päästölaskentaa tekevien kasvuyritysten osuus laahaa vielä perässä sijoittajien vaatimuksista – keskimäärin 29 prosenttia kasvuyrityksistä suoritti vuonna 2024 päästölaskentaa.
Vastuullisuus usein kiinteä osa sijoitustoimintaa – vaikuttavuus huomioidaan harvemmin
Vaikka kestävyyden rooli pääomasijoittajien strategiassa ja tavoitteissa on ollut korkealla tasolla sekä vuonna 2022 että 2025, selvityksien välillä on tapahtunut kehitystä etenkin vastuullisuuden integroinnissa sijoitustoimintaan ja salkunhallintaan. Kaikki selvitykseen vuonna 2025 osallistuneet pääomasijoittajat pyrkivät vastuulliseen ja vaikuttavaan sijoittamiseen, ja lähes kaikki ovat ottaneet sijoitusprosesseissa käyttöön kestävyyteen liittyviä prosesseja ja työkaluja.
Kaikki selvitykseen vuonna 2025 osallistuneet pääomasijoittajat pyrkivät vastuulliseen ja vaikuttavaan sijoittamiseen.
Sijoituskohteiden vastuullisuusarviointi on vuonna 2025 sääntö, ei poikkeus. ESG due diligence -arviointia (ESG DD) tekee jokaisessa sijoitusprosessissaan 76 prosenttia sijoittajista, ja lähes kaikki (95 prosenttia) myös hyödyntävät arviointien tuloksia jollain tavoin. Vuonna 2022 kyselyssä tarkasteltiin vielä sitä, mihin ESG-löydökset voisivat mahdollisesti johtaa. Uusimmassa kyselyssä puolestaan selvitettiin, miten näitä löydöksiä on käytännössä hyödynnetty. Vuonna 2022 jopa 96 prosenttia vastaajista arvioi, että löydökset voivat estää sijoituksen toteutumisen, ja vuonna 2025 37 prosenttia vastaajista sanoi näin käyneen. Yrityksen vastuullisuus näyttäisi siis olevan keskeinen seikka päätöksenteossa. Löydöksillä on vaikutusta myös sijoituksen omistusaikana, sillä kolme viidesosaa vastaajista käyttää niitä arvonluontisuunnitelman perustana ja neljäsosa tekee niiden pohjalta kirjauksia sopimuksiin.
Vastuullisuuden lisäksi yhä useampi pääomasijoittaja on viime vuosina ottanut agendalleen myös vaikuttavuuden arvioinnin (impact assessment), minkä vuoksi vuoden 2025 selvityksessä tarkasteltiin erikseen vaikuttavuuden roolia sijoitustoiminnassa. Vaikuttavuutta arvioi hieman yli puolet (52 prosenttia) hallinnoijista, ja löydöksiä hyödynnetään erityisesti sijoitusmuistioissa sekä arvonluontisuunnitelmien laatimisessa. Vaikuttavuusarviointi on kuitenkin vielä verrattain uusi käytäntö, mistä saattaa kertoa se, että lähes viidesosa (18 prosenttia) arviointia tekevistä ei hyödynnä sen tuloksia lainkaan. Erot vastuullisuuden ja vaikuttavuuden välillä näkyvät myös seurannassa – kaikki pääomasijoittajat seuraavat vastuullisuuden kehitystä portfolioyrityksissä, mutta vaikuttavuutta seuraa vain noin kaksi kolmasosaa.
Löydökset osoitus pitkäjänteisen työn tuloksista
Pääomasijoitusalan kestävyyteen liittyvien käytäntöjen kehittäminen on ollut Tesin toiminnan ytimessä jo pitkään. Järkevässä mittakaavassa tehty kestävyyden arviointi ja kehittäminen luo arvoa sekä yritys- että markkinatasolla. Vastuullinen toiminta parhaimmillaan edistää yrityksen vakaata taloudellista kehitystä ja luo kasvumahdollisuuksia. Liiketoimintariskien kannalta kestävyysasioiden huominen auttaa riskien tunnistamisessa ja hallinnassa, vahvistaen yrityksen resilienssiä muutostilanteissa. Toisaalta kestävyys voi luoda liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi auttamalla ymmärtämään markkinoiden kehitystä ja uusien asiakassegmenttien tarpeita.
Tuemme sekä yritysten että pääomasijoittajien mahdollisuuksia edistää toiminnalle olennaisia kestävyysasioita, ja selvityksien välillä olemme käyneet aktiivista dialogia pääomasijoittajien kanssa kestävyysaiheista. Lisäksi olemme viime vuosina panostaneet sekä sijoittajille että yrityksille suunnattujen käytännönläheisten ohjeiden ja työkalujen, kuten ESG-tukimateriaalien ja hiilijalanjälkilaskurin, kehittämiseen. Siksi on erittäin positiivista nähdä, että verrattain lyhyessä ajassa käytännöissä on tapahtunut paljon kehitystä. Tämä osoittaa, että pääomasijoittajat ottavat kestävyystyön tosissaan, ja että se tuottaa konkreettisia tuloksia.
Tutustu Tesin tuoreimpaan pääomasijoitusalan kestävyysselvitykseen.
Tutustu Tesin Tesin kestävyystyökaluihin- ja materiaaleihin, ja lataa ne käyttöösi.
Selja Ryöppy, Tapio Parkkonen ja Kaisa Pitkäkari
