Scaleupit vievät suomalaisen teknologiaosaamisen maailmalle

Scaleup on aikuiseksi kasvanut startup. Se on yritys, jonka liiketoimintamalli on testattu ja toimivaksi todettu. Tämä erottaa sen varhaisvaiheen startupeista, jotka vielä hakevat sopivaa tuotetta ja markkinaa. Scaleupissa fokus on nopeassa kasvussa, markkina-aseman vahvistamisessa ja kansainvälisen kasvun toteuttamisessa.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomella on vahvuuksia: siitä kertoo esimerkiksi se, että vuoden 2024 Global Innovation Indexissä Suomi sijoittuu maailman seitsemänneksi. Ruotsi puolestaan on globaalisti toisella sijalla. Se voi kertoa esimerkiksi siitä, että tutkimuspohjaa ja osaamista löytyy, mutta sen kaupallistaminen ja skaalaaminen globaalisti eivät vielä ole riittävällä tasolla.

Skaalautuminen ei kuitenkaan ole automaattista. Yrityksen on kyettävä vakuuttamaan sijoittajat, osaajat ja asiakkaat siitä, että se voi olla oman kategoriansa markkinajohtaja tai vähintään uskottava haastaja. Tämä edellyttää paitsi kunnianhimoa myös oikeaa ajoitusta ja kykyä toimia globaalilla kentällä, jossa kilpailu on kova ja pääoma hakeutuu vain lupaavimpiin kohteisiin.

Kovan kasvun vaihe asettaa haasteita myös yrityksen hallitukselle ja sen kokoonpanolle. Onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että hallituksessa on oikeaa osaamista tukemaan kansainvälisen kasvun vaihetta.

Kasvu vaatii kasvupääomia

Kasvuyrityksen kehitys törmää usein samaan ongelmaan: alkuvaiheen rahoitusta on tarjolla, mutta suurempiin kasvukierroksiin tarvittavaa pääomaa on vaikeampi löytää. Tämä näkyy myös tilastoissa. Muutama vuosi sitten julkaistu European Investment Bankin Scale-up gap -raportti osoittaa, että kymmenen toimintavuoden kohdalla eurooppalaiset scaleupit keräävät keskimäärin vain noin puolet siitä pääomasta, mitä Piilaakson verrokkinsa saavat. Tämä rahoitusvaje johtaa siihen, että monet eurooppalaiset yritykset jäävät jälkeen kasvussa tai ne myydään varhaisessa vaiheessa ulkomaille.

Kotimaassa tilanne on monin paikoin samanlainen: vaikka yksityisen pääoman määrä kasvun rahoituksessa on tuplaantunut muutamien vuosien aikana, esimerkiksi puhtaan siirtymän yrityksissä vain alle 15 prosenttia isoista, yli 20 miljoonan euron kierroksista pystytään toteuttamaan pelkästään kotimaisin voimin. Loppu on riippuvaista kansainvälisestä pääomasta, erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta. Jos omistus ja päätöksenteko siirtyvät kokonaan ulkomaille, myös verotulot, työllisyys ja listautumismahdollisuudet valuvat pois Suomesta. Siksi tarvitaan sekä kotimaisia ankkurisijoittajia että toimivia kansainvälisiä verkostoja.

Parhaat teknologiayritykset kehittävät koko ekosysteemiä

Scaleupit ovat kokoaan suurempia. Ne eivät ainoastaan kasvata omaa liiketoimintaansa, vaan synnyttävät ympärilleen laajemman ekosysteemin. Markkinavoittaja ja teknologisesti uraauurtava yritys houkuttelee osaajia, pääomia ja uusia yrityksiä, jotka kytkeytyvät sen arvoketjuun. Tällainen dynamiikka vahvistaa koko toimialaa ja voi nostaa Suomen kansainvälisesti kiinnostavaksi teknologiakeskittymäksi.
Peliala tarjoaa tästä hyvän esimerkin. Supercellin, Rovion ja muiden peliyhtiöiden menestys on luonut Suomeen klusterin, jossa toimii valtava määrä yrityksiä ja osaajia. Peliala on kasvanut merkittäväksi, ja se on osoittanut, miten yksittäisten menestystarinoiden ympärille voi rakentua kokonainen teollinen ekosysteemi.

Ekosysteemien merkitys on myös kansainvälinen. Kun Suomeen syntyy houkutteleva klusteri, se saa aikaan verkostovaikutuksia: ulkomaiset sijoittajat ja osaajat kiinnostuvat, mikä puolestaan lisää uusien yritysten mahdollisuuksia menestyä. Näin yksittäiset scaleupit voivat nostaa koko Suomen maailmankartalle.

Teknologiayritykset ratkaisemassa globaaleja haasteita

Scaleupien arvo ei rajoitu taloudellisiin lukuihin. Ne ovat myös väline ratkaista globaaleja ongelmia. Syväteknologia – kuten esimerkiksi kvanttiteknologia, fotoniikka, tekoäly, avaruusteknologia – tarjoaa välineitä energiatehokkuuteen, turvallisuuteen ja ruokaturvaan. Monilla ratkaisuilla on kaksoiskäyttömahdollisuuksia: niitä voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustustarkoituksiin.

Geopoliittisesti epävakaassa maailmassa kaksoiskäyttöteknologioiden merkitys kasvaa. Euroopassa on jo nähty, että puolustusteknologiaan liittyvää sääntelyä on haluttu keventää, jotta alan toimintaedellytykset paranevat ja investointeja saadaan lisää. Tämä avaa suomalaisille teknologiayrityksille uusia mahdollisuuksia.

Suomella on myös vahva tutkimus- ja osaamisperusta, jota voidaan hyödyntää globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Tuoreimman Global Innovation Indexin mukaan olemme maailman seitsemänneksi innovatiivisin maa, ja korkeakoulutuksemme ja tutkimusinvestointimme luovat hyvän lähtökohdan. Haasteena on varmistaa, että tutkimus muuttuu skaalautuviksi liiketoiminnoiksi. Tässä scaleupit ovat avainasemassa.

Ekosysteemi: kvanttiteknologia

Kvanttiteknologiayritys IQM tarjoili meille kuluvana syksynä hyviä uutisia: syyskuussa se julkaisi 275 miljoonan euron rahoituskierroksen, mikä nosti yhtiön arvostuksen yli miljardin dollarin ja teki siitä uuden suomalaisen yksisarvisen. Tesi johti kierrosta yhdessä Ten Eleven Venturesin kanssa. Kyseessä oli yksi Suomen suurimmista yksittäisistä rahoituskierroksista ja Euroopan mittakaavassa merkittävä saavutus kvanttiteknologian saralla. Tesi on ollut IQM:n omistajana vuodesta 2019 ja osallistunut yrityksen jokaiseen rahoituskierrokseen.

Riittävällä pääomalla on väliä: kustannusintensiivinen kvanttiteknologia vaatii rahaa kasvuun. Kehitystyö on hidasta. Koska pikavoittoja ei ole jaossa, kasvuun tulee sitoutua jokaisella tasolla aina omistajista, hallituksesta ja johdosta yrityksessä työskenteleviin.
IQM:n esimerkki osoittaa, että Suomesta voi ponnistaa yrityksiä, jotka houkuttelevat kansainvälistä pääomaa ja saavuttavat globaalin kilpailukyvyn. Tämän kaltaiset onnistumiset luovat uskoa siihen, että Suomesta voi syntyä useampiakin syväteknologian huippuyrityksiä, kunhan rahoitus ja ekosysteemit tukevat kasvua.

Kasvua, verotuloja, korkean lisäarvon työpaikkoja ja vientiä

Vauhdikkaasti kasvaville teknologiayrityksillä on usein pääomasijoittaja rahoittamassa kasvua.
Pääomasijoittajat ry:n selvityksen mukaan pääomasijoitustaustaiset yritykset maksoivat vuonna 2022 yhteensä 3,8 miljardia euroa veroja – neljä prosenttia Suomen koko verokertymästä. Tämä on mittaluokka, jolla rahoitetaan esimerkiksi kokonaisen vuoden korkeakoulutus ja tutkimus valtion budjetissa.

Lisäksi scaleupit synnyttävät työpaikkoja ja vientituloja. Ne houkuttelevat kansainvälisiä osaajia, mikä vahvistaa osaamispohjaa ja kansainvälistä verkottumista. Kun omistus ja päätöksenteko säilyvät osittain kotimaassa, myös verohyödyt ja osaaminen jäävät Suomeen. Tämä on ratkaisevaa, jotta talouskasvu muuttuu pysyväksi hyvinvoinniksi. Scaleupien merkitys näkyy myös maabrändissä. Kun maailmalla tunnetaan suomalaisia teknologiayrityksiä, Suomi näyttäytyy houkuttelevana investointikohteena. Tämä luo positiivisen kierteen: lisää investointeja, lisää osaajia, lisää menestystarinoita.

Strateginen valinta Suomen tulevaisuudelle

Scaleupit ovat Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle strateginen kysymys. Ne luovat kasvua, työpaikkoja ja verotuloja, mutta myös ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Startupeista syntyy uusia ideoita, mutta vasta scaleupit tekevät niistä vientikelpoisia innovaatioita, jotka vahvistavat kansantaloutta ja rakentavat uutta teollista perustaa.

Euroopassa ja Suomessa skaalausvaiheen rahoitusvaje on todellinen ongelma. Sen ratkaiseminen vaatii sekä kotimaisen pääomamarkkinan vahvistamista että kansainvälisten sijoittajien houkuttelua. Samalla on varmistettava, että omistajuutta ja päätöksentekoa säilyy kotimaassa. Panostaminen scaleupeihin vain taloudellinen mahdollisuus, vaan myös strateginen linjaus Suomen tulevaisuudesta. Kysymys kuuluu: haluammeko, että seuraavat globaalit teknologiayritykset kasvavat Suomessa – vai jossain muualla?

Tämä on tiivistetty versio artikkelista, joka on alun perin julkaistu Boardview 2/2025 -lehdessä.