Tilastojen valossa näen kaksi mielenkiintoista trendiä. Ensinnäkin Suur-Kiinan venture-markkinan sijoitusvolyymit ohittivat kooltaan koko Euroopan jo vuonna 2014 (lähde Preqin). Toiseksi, kiinalaisten toimijoiden tekemien yritysostojen määrät niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa ovat suorastaan räjähtäneet vuosien 2016 ja 2017 aikana, lähestyen vuositasolla jo pelkästään Euroopassa lähes 100 miljardia euroa (lähde: PitchBook). Runsaiden pääomien tarjonnan lisäksi taustalla on Kiinan omaa kehittynyttä teknologiaosaamista, globalisaation megatrendiä sekä Kiinan julkilausumat tavoitteet satsata oman kansantaloutensa nopeaan digitalisoitumiseen.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle? Miten meidän tulisi toimia? Pitäisikö Kiinan demonstroimaa voimaa vain kauhistella ”kun kaikki yritykset myydään nyt Kiinaan”? Vai voisiko tilanteeseen löytyä joku optimistisempi suhtautumistapa?
Itse näen esimerkiksi Tesin portfolioyritysten viimeaikaisten positiivisten kokemusten valossa, että Suomen elinkeinoelämällä on korttimme nyt oikein pelaamalla selvästi voitettavaa kiinalaisten ja muiden aasialaisten kanssa toimimisessa muun muassa seuraavien seikkojen vuoksi:
– Lisäpääoman tarjonta on tärkeää etenkin Suomen myöhemmän vaiheen venture capital -markkinaan.
– Aasialaiset omistajat avaavat ovia paikallisille, valtavan kokoisille markkinoilleen
– Muut strategiset synergiat liiketoimintojen kehittämisessä ja yhdistämisessä esimerkiksi teknologiaosaamisen, arvoketjujen ja erilaisten verkostojen hyödyntämisen kautta
– Suomalaisilla yrityksillä, etenkin cleantechin puolella, on paljon annettavaa Kiinaan; yhtenä viime aikaisena esimerkkinä mainittakoon Tesin salkkuyhtiö Visedon huhti- ja toukokuussa allekirjoittamat yhteistyösopimukset Kiinaan ja Taiwaniin
– Aasia on uusi exit-kanava pääomasijoittajille
Vastaavasti Suomellakin voisi olla opittavaa aasialaisilta esimerkiksi heidän nopeasta kyvystään ottaa käyttöön uutta teknologiaa, ja usein vielä ”mobile first” -kulmalla. Kesäkuussa 2017 julkaistussa GP Bullhoundin Asian Horizons -raportissa esitellään tarkemmin muun muassa Kiinan digitalisointistrategioiden taustoja sekä aasialaisten Euroopasta tekemiä teknologiasektorin yrityskauppatilastoja, joissa Pohjoismaat sijoittuivat toiseksi houkuttelevammaksi alueeksi heti Iso-Britannian jälkeen.
Puoltavien kaupallisten syiden ohella globaali poliittinen tilanne lisännee Aasian suhteellista merkitystä Euroopalle. Suomi vaikuttaisikin tällä hetkellä positioituvan varsin neutraaliksi ja halutuksi yhteistyökumppaniksi kansainvälisellä areenalla. Yhtenä mielenkiintoisena yksityiskohtana tästä ilmentymästä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että tuskin kukaan muu kuin tasavallan presidenttimme on tavannut hyvin tiiviin lähiajan jakson aikana onnistuneissa tunnelmissa niin Kiinan, Yhdysvaltojen kuin Venäjänkin päämiehet.
Lue lisää markkinatrendeistä ja kohdeyritystemme viimeaikaisista tapahtumista Tesin puolivuotiskatsauksesta 2017.