Teollisissa investoinneissa on vaje, jota voimme paikata ilman valtion miljardisatsauksia
Jussi Hattula
Vihreän siirtymän teollisten investointien aallossa Suomi näyttää toistaiseksi jäävän miljardihankkeissa niistä kanssamme kilpailevien maiden jalkoihin. Suoraa valtiotukikilpailua emme voi voittaa, mutta kyse on muustakin kuin siitä. Varman toimitusjohtaja Risto Murto nosti osuvasti Startup-ministeriö -podcastissa esiin investointi- ja osaamisvelan, joka meille on Nokian kultakausien jälkeen syntynyt. Tarvitsemmekin Suomeen pysyvästi lisää liikkeenjohtamisen ja omistamisen osaamista.
Jo naapuriin katsomalla näkee, että Suomella ja Ruotsilla on merkittävä ero teollisen omistajuuden osaamisessa ja kasvollisessa teollisessa omistajuudessa. Suomesta puuttuvat sellaiset teollisuuden mahtisuvut kuten Wallenbergit, Stenbeckit ja Rausingit. Niiden merkitys omistamiensa yritysten ja sijoitusyhtiöidensä kautta on ollut erittäin merkittävä Ruotsin teollisuudelle ja valtiontaloudelle. Suomesta puuttuvat myös ne isot miljardiluokan pääomasijoitusrahastot, joita isoihin investointeihin tarvitaan.
”Lupaavia korkeamman jalostusarvon teollisia hankkeita on toistaiseksi kartalla todella vähän.”
Kun EK:n vihreän siirtymän investointi-ikkunan käy tiheällä kammalla läpi, on selvää, että lupaavia korkeamman jalostusarvon teollisia hankkeita on toistaiseksi kartalla todella vähän. Päästötön energia ja sähkö ovat teollisten investointien edellytys, mutta pelkäksi energian tuottajaksi Suomen ei kannata jäädä. Tarvitsemme myös ne uudet vihreää energiaa hyödyntävät korkeamman jalostusasteen teolliset investoinnit, jotka nostavat talouden jaloilleen.
Miljardiluokan teollisten hankkeiden lisäksi katse kannattaa pitää myös uusissa aluissa: lupaavissa kotimaisessa tiedepohjaisissa teknologiastartupeissa ja teollisissa kasvuyhtiöissä (scaleup), joita niitäkään ei ole liikaa.
”Tesille paras vaikuttamisen paikka on hankkeiden elinkelpoisuuden arvioinnissa, alkuvaiheen rahoituksen järjestämisessä ja uskottavuuden rakentamisessa.”
Suomen valtion pääomasijoitusyhtiönä Tesillä on roolia silloin, kun omistajuutta on tarjolla. Kestävyys ja vaikuttavuus ovat peruslähtökohtia, mutta arvioimme aina liiketoiminnan elinkelpoisuutta ja jatkorahoituskierrosten toteutumisedellytyksiä. Hankkeen paras happotesti on sen kyky hankkia jo alkuvaiheessa yksityistä pääomaa. Valtion omistajuus toimii parhaiten silloin, kun se jakaa riskiä tavalla, joka minimoi valtion pääomien käytön ja maksimoi yksityisen pääoman määrän.
Tesille paras toiminnan paikka on hankkeiden elinkelpoisuuden arvioinnissa, alkuvaiheen rahoituksen järjestämisessä ja uskottavuuden rakentamisessa – maailmanluokan osaavan omistajuuden saamisessa mukaan kasvuhankkeisiin. Tämä tarkoittaa suoria sijoituksia ja vahvojen kansainvälisten kanssasijoittajaverkostojen rakentamista. Lisäksi kotimaisten pääomasijoitusrahastojen kokoluokkia on kasvatettava sekä rakennettava kokonaan uusien teollisen mittakaavan hankkeisiin keskittyviä miljardikokoluokan pääomasijoitusrahastoja. Suorien ja rahastosijoitusten fiksua yhteispeliä.
”Tarvitsemme vision siitä, missä haluamme olla erityisen hyviä.”
Investoinneissa on kyse paljon muustakin kuin rahoituksesta. Jollain osa-alueella ylivertaisesta investointiympäristöstä, maailmanluokan osaamisesta, saumattomasta yhteistyöstä, terveestä kotiinpäin vetämisestä. Valtioiden roolia korostavassa talous- ja EU-politiikassa tarvitaan myös poliittisia sponsoreita – poliitikkoja, jotka ajavat suomalaisten hankkeiden etua ja toteutusta niin maailmalla kuin kotimaassakin.
Kyse ei ole nollasummapelistä. Viimeisimmässä miljardi-investoinnissa Suomi-Ruotsi-maaottelu päätyi naapurin voittoon. Kunhan rakennamme vahvuuksillemme ja viritämme investointiympäristömme huippukuntoon, voi Suomi olla korkean jalostusarvon investointien ja uusien työpaikkojen luvattu maa. Tarvitsemme yhteisen vision siitä, missä haluamme olla erityisen hyviä.