Olen kuluvan vuoden aikana osallistunut, yhdessä kansainvälisten sijoittajien kanssa, kahteen kotimaisessa mittakaavassa merkittävään sijoituskierrokseen. Kerätyt sijoituskierrokset mahdollistavat yritysten nopeamman kansainvälisen kasvun. BC Platformsin tiedonhallinta-alusta yhdistää ihmisen perimästä saatavan tiedon kliiniseen sekä muuhun terveysdataan, mikä mahdollistaa luotettavamman taudinmäärittelyn, tehokkaampien ja turvallisempien lääkkeiden kehityksen sekä paremmat edellytykset ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. BCB Medical puolestaan kehittää tautikohtaisia hoidon laaturekisterejä, joiden avulla potilas saa parhaisiin käytäntöihin perustuvaa hoitoa, riippumatta siitä, missä päin hoitoa annetaan.
Yhtiöiden tavoitteina on mullistaa lääkekehitys ja tapa, jolla kliininen tieto vaikuttaa ihmisten arkeen. Molempien yhtiöiden ratkaisuja yhdistää terveystiedon tehokas hyödyntäminen, jonka näen Suomen valttikorttina tulevaisuudessa.
Tieto mullistaa terveydenhoidon
Sähköiset terveyspalvelut, ennaltaehkäisevä terveydenhuolto ja vaikuttavuuteen perustuva hoito ovat tuttuja megatrendejä ja yleisiä teemoja alan tapahtumissa. Valtaosaa näistä trendeistä yhdistää yksi asia, tieto. Tiedon kerääminen lisääntyy wearables-teknologioiden yleistyessä, sitä välitetään terveydenhuollon sähköisen asioinnin kanavissa, ja jo olemassa olevaa tietoa tulkitaan uusilla tavoilla, esimerkiksi tekoälyn avustamana. Suurimmat edut ovat kuitenkin vielä hyödyntämättä.
Miksi Suomi?
Alan kehitys tarvitsee avoimen ja läpinäkyvän ympäristön, joka mahdollistaa uusien toimintatapojen kokeilun. Potentiaalia täällä on, sillä esimerkiksi KPMG:n tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjoismaat ovat maailman ehdotonta kärkeä terveydenhuoltojärjestelmän läpinäkyvyydessä. Suomessa vahvuutenamme ovat kattavat digitaaliset potilasrekisterit sekä terveydenhuoltodatan saatavuus tutkimusta ja kehitystä varten. Vastaavia havaintoja saatiin Finpron ja EY:n tekemässä Way Forward -selvityksessä, jossa terveystietojen digitalisointi nostettiin yhdeksi neljästä Suomen kilpailuedusta. Ympäristönä Suomi sopii siis erinomaisesti terveysteknologian uusille liiketoimintamalleille.
Pelkkä tieto ei paranna terveyttä tai tuo taloudellista lisäarvoa, vaan sitä täytyy osata yhdistää muihin lähteisiin ja tulkita oikein. Suomessa on esimerkiksi edistyksellinen biopankkilaki, joka jo nyt mahdollistaa laajan tietoaineiston keräämisen. Kuitenkin koko potentiaali realisoituu, kun tieto on tarpeeksi jalostettua ja siitä osataan tehdä oikeita johtopäätöksiä tehokkaasti, tietenkin tietoturvasta huolehtien. Tiedon ja siitä saatavien hyötyjen välissä on hyvä tila kotimaisille kasvuyrityksille.
Terveysteknologia on jo Suomen suurimpia ja nopeimmin kasvavia korkean teknologian vientialoja kauppataseen ollessa miljardin ylijäämäinen. Lisäksi teknologia-, terveys- ja lääkealan jätit kuten IBM Watson, GE Healthcare ja Bayer ovat tehneet merkittäviä investointeja Suomeen. Samaan aikaan kasvuyrityskenttään on syntynyt satoja alan startuppeja. Kehityksestä voi päätellä, että alalla menee Suomessa jo nyt lujaa, mutta odotan suurimman läpimurron olevan vielä edessä.
Mistä pääoma kansainvälistymiseen?
Suomalaiset alan kasvuyritykset ovat suurelta osin vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Muutaman vuoden sisällä parhaat yritykset tulevat kansainvälistymisvaiheeseen, joka on perinteisesti ollut kasvutarinan haastavin osa. Tällöin pääomatarve kasvaa, mutta suomalaisten venture-sijoittajien määrä supistuu oleellisesti. Kansainväliset sijoittajat ovat kuitenkin enenevissä määrin kiinnostuneita suomalaisesta terveysteknologiaosaamisesta ja Suomesta sijoitusympäristönä. He myös pystyvät tuomaan yhtiöön arvokasta toimialaosaamista ja verkostoja kansainvälisiltä markkinoilta.
Hyödyntämällä monipuoliset rahoitusratkaisut yritykset pääsevät kasvamaan nopeammin ja uskon, että BC Platformsin ja BCB Medicalin lisäksi saamme monta muuta kansainvälistä terveysteknologian menestystarinaa seuraavien vuosien aikana.