Vastuullisuusraportointivaatimusten tulvassa kaivataan johdonmukaisuutta – Tesi uusi raportointikehikkonsa
Vastuullisuusraportoinnin rooli perinteisen taloudellisten tiedonantojen ohessa yrityksissä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Tarve kattavammalle raportoinnille on selkeä – sääntely teeman ympärillä kiristyy, ja yrityksille tärkeät sidosryhmät rahoittajista kuluttajiin haluavat, että kestävyydestä viestitään avoimesti. Näiden tarpeiden pohjalta lähdimme uudistamaan vaikuttavuusraportointimme kyselyä haastateltuamme ensin useampaa pääomasijoitusalan toimijaa. Työn tuloksena rakentui markkinastandardeihin nojaava kehikko, jonka voit ladata tämän blogitekstin lopusta.
Kestävyysraportoinnin muutoksen ajurina on varsinkin Euroopassa erityisesti regulaatio – kuten lähivuosina voimaan astuva EU:n vastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD) – mutta myös sijoittajien, omistajien sekä laajemman yleisön asettamat vaatimukset. Myös pääomasijoitusala on muutoksen edessä: pääomarahastojen sijoittajat (limited partner, LP) haluavat saada kattavammin tietoa rahastojen hallinnoijien (general partner, GP) toimien kestävyydestä sekä kohteena olevien yhtiöiden vastuullisuuskehityksestä. Pääomasijoittajille raportointi on oiva tilaisuus ymmärtää vastuullisuustekijöitä ja -riskejä omassa salkussa sekä markkinassa yleensä.
Raportoinnin laajentuminen on myös muutoksen ajuri. Esimerkiksi kun myöhäisemmän vaiheen sijoittaja ostaa enemmistöosuuden jo kasvuyrityksestä, sen taloudellisen kasvun lisäksi pöydällä on hyvin usein myös yrityksen kestävyystyön kehittäminen. Pääomasijoittamisen vastuullisuudesta kansainvälisestä perspektiivistä on kirjoittanut mm. Harvard Business Review.
Markkinaymmärryksen kautta järkeviin muutoksiin
Me Tesillä työskentelemme elinvoimaisemman ja vaikuttavamman kotimaisen pääomasijoitustoimialan eteen, ja keskeisenä osana työtämme on vastuullisuuskehityksen tukeminen. Teemme tätä sekä tarjoamalla työkaluja markkinan käyttöön että olemalla vastuullinen omistaja omalle portfoliollemme. Lisäksi edellytämme salkussamme olevilta yrityksiltä vastuullisuusraportointia.
Pysyäksemme ajan tasalla nopealla tahdilla muuttuvien raportointivaatimusten sekä -kehikkojen kanssa, uudistamme myös vastuullisuus- ja vaikuttavuuskyselyämme aktiivisesti. Jotta muutoksemme tähän versioon olisivat tarkoituksenmukaisia, mahdollisimman pitkäikäisiä ja vastaisivat mahdollisimman hyvin markkinan tarpeeseen, halusimme ymmärtää vastuullisuusraportoinnin käytäntöjä, kokemuksia ja mahdollisia ongelmia paremmin.
Vastuullisuus- ja vaikuttavuuskyselymme kehittämiseksi haastattelimme useampaa LP-sijoittajaa sekä rahastohallinnoijaa. Haastateltavat sijoittajat edustivat eläkeyhtiöitä sekä rahastojen rahastoja, ja GP-puolelta tapasimme hallinnoijia, joiden sijoitusstrategiat vaihtelivat aikaisen vaiheen venture-sijoituksista myöhempään kasvuvaiheeseen sekä yritysjärjestelysijoituksiin asti. Keskusteluja käytiin sekä suomalaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa, jonka lisäksi koordinoimme kehitystyötä yhdessä Pääomasijoittajat ry:n kanssa.
Keskeisenä osana työtämme on vastuullisuuskehityksen tukeminen
Markkinan sirpaleiset raportointikäytännöt tuottavat lisätyötä
Yhteisen standardin puute raportointipohjien osalta yhdistettynä LP-sijoittajien kasvaneeseen vaatimusmäärään kuormitti rahasto-GP:itä haastattelujen perusteella enenevissä määrin. Keskimäärin rahastot raportoivat tällä hetkellä sijoittajilleen vastaukset noin 50:een ESG-kysymykseen jokaisesta kohdeyrityksestään. Myöhemmän sijoitusvaiheen toimijat pääsääntöisesti seurasivat ja raportoivat useampia indikaattoreita kuin aikaisen vaiheen sijoittajat. EU:n kestävän rahoituksen tiedonantovelvoiteasetuksen (SFDR) mukaisia pääasiallisia haitallisia vaikutuksia (principal adverse impact, PAI) raportoidaan pääosin buyout-vaiheen rahastoista, minkä yhtenä tekijänä voi olla salkun yritysten vakiintuneempi liiketoiminta. Raportoinnin helpottamiseen on viime vuosina tuotu markkinoille erilaisia raportointityökaluja, mutta niiden käyttö oli tekemiemme haastattelujen perusteella vähäistä GP:iden ja LP:iden monen suosiessa Exceliä. Tällä hetkellä taulukkomuotoista dataa on sekä lähettäjien että vastaanottajien helppo muokata erilaisten raportointistandardien mukaiseksi.
LP-sijoittajat käyttävät vastuullisuusraportoinnissa sekä kansainvälisesti hyväksyttyjä kehyksiä, mutta myös LP:iden itse koostamia kyselyjä. Yleensä sama raportointipohja lähetetään kaikille salkussa oleville pääomarahastoille, riippumatta niiden sijoitusstrategiasta. Toistaiseksi dataa kerätään ja käsitellään pääosin rahastojen tasolla resurssisyistä, mutta osalla sijoittajista oli suunnitelmissa viedä salkun vaikutusten mallintaminen kohdeyhtiötasolle.
Tesin päivitetty kysely tukeutuu kansainvälisiin kehikkoihin
Haastattelujen ja Tesin oman selvityksen perusteella kehitetty kohdeyhtiöraportointipohja on nyt julkaistu markkinan käyttöön. ESG-kysymykset perustuvat pitkälti Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen, Invest Europen, vapaaehtoiseen raportointipohjaan, mutta mukana on myös Tesin toiminnan seurantaan liittyviä vaikuttavuusindikaattoreita. Samaa Invest Europen kehikkoa ovat sitoutunut käyttämään muitakin eurooppalaisia valtiollisia pääomasijoitustoimijoita. Raportoinnin yhdenmukaistaminen vähentää vastaajien, eli kohdeyhtiöiden ja niihin sijoittaneiden rahastojen, kuormitusta, ja vapauttaisi aikaa kestävyyden ja ESG-asioiden konkreettiseen kehittämiseen.