Tuottotutkimus 2025: suomalaisten pääomasijoitusrahastojen tuotot kilpailukykyisiä listattuun markkinaan ja eurooppalaisiin rahastoihin verrattuna

Vanhemmat venture capital -rahastot tuottivat paremmin kuin listattu markkina kaikilla vertailuindekseillä mitattuna 

Vanhempien, vuonna 2006–2015 perustettujen venture capital -rahastojen vuosituotot ovat jo muutaman vuoden laskeneet maltillisesti mutta pysyneet hyvällä tasolla, 18 prosentissa (IRR). Eurooppalaisiin verrokkeihin verrattuna suomalaisten rahastojen kokonaistuotot ovat keskimääräisesti parantaneet juoksuaan: yli puolet näistä rahastoista kuuluu parhaiten tuottavaan kvartiiliin, ja suomalaisten rahastojen osuus alimmassa tuottokvartiilissa on laskenut.

Vuonna 2024 vanhemmat venture capital -rahastot tuottivat paremmin kuin listattu markkina kaikilla vertailuindekseillä mitattuna. PME-luku (Public Market Equivalent) OMXHGI-indeksille pysyi ennallaan tasolla 1,79x, säilyttäen edelleen merkittävän ylituoton listattuun markkinaan nähden. Verrattuna STOXX Europe 600 Technology -indeksiin ja OMX Nordic Small Cap -indeksiin rahastot tuottivat ylituottoa vastaavasti 1,41-kertaisesti ja 1,36-kertaisesti.

Uudempien, vuosina 2016–2020 toimintansa aloittaneiden venture capital -rahastojen tuotot puolestaan näyttävät vielä vaatimattomilta. Vuosituottoprosentti on laskenut viime vuoden 11 prosentista 7 prosenttiin. Selvityksen koonneen Tesin seniorianalyytikon Arttu Suomisen mukaan otoksessa painottuivat tarkastelujakson loppupään rahastot, mikä tarkoittaa sitä, että iso osa näistä rahastoista on vasta päättänyt sijoitusvaiheen, eikä tuottoja tuovia irtautumisia tai korkeamman arvostustason jatkorahoituskierroksia ole vielä tapahtunut. Lisäksi rahastot ovat toteuttaneet ensisijoituksia erityisen kalliiseen markkinaan, mikä näkyy nyt tuottoluvuissa. Myös pääomakutsut sekä lievä lasku rahastojen kohdeyhtiöiden arvostustasoissa ovat painaneet vuosituottoa alaspäin.

”IRR eli vuosituottoprosentti kertoo, kuinka suuren vuosittaisen tuoton sijoitus tuottaa, kun otetaan huomioon kaikki siihen liittyvät kassavirrat sekä kohdeyhtiöiden arvostustasot. Rahastojen tuotot kulkevat usein niin kutsutulla j-käyrällä, jolloin tuotot aluksi painuvat ja nousevat sitten, kun irtautumisia kohdeyrityksistä tapahtuu. IRR on myös aikaherkkä mittari: hitaan yrityskauppamarkkinan aikana rahastojen IRR:t voivat laskea, sillä vaikka laskennalliset tuotot pysyisivät hyvällä tasolla, niitä palautetaan hitaammin sijoittajille”, Suominen taustoittaa.

Uudet venture capital -rahastot tuottivat paremmin kuin laaja listattu markkina, lukuun ottamatta STOXX Europe 600 Technology -teknologiaindeksiä, joka kiri tuotoissa aavistuksen verran nuorempien suomalaisten VC-rahastojen edelle.

”Suomen markkinasta puuttuu vielä toistaiseksi suuremmat, kotimaiset venture capital -rahastot, jotka voisivat toimia merkittävinä ankkurisijoittajina sekä vauhdittaa parhaiden kotimaisten skaalausvaiheessa olevien startupien rahoituskierroksia että vahvistaa kotimaista omistajuutta”, kommentoi Pia Santavirta, Tesin toimitusjohtaja.

Vakiintuneisiin kasvuyrityksiin sijoittavat buyout- ja growth-sijoittajat parantaneet tuottojaan

Vakiintuneempiin kasvuyrityksiin sijoittavien buyout- ja growth-rahastojen tuotot ovat pääosin tasaisia, eikä vuosi 2024 tuo tähän suuria muutoksia: vuosituottoprosentti (IRR) vanhemmissa (2009–2015) rahastoissa on 16 prosenttia ja uudemmissa (2016–2020) 15 prosenttia.

Vanhemmat (2009–2015) suomalaiset buyout- ja growth-rahastot pärjäävät erittäin hyvin verrattuna eurooppalaisiin verrokkeihinsa. Näistä rahastoista yli 60 prosenttia asettui korkeimpaan tuottokvartiiliin vuoden 2024 vertailussa. Myös julkiseen markkinaan verrattuna ne ohittivat tuottoindeksit, joskin joissakin tapauksissa vain niukasti.

Myös nuoremmat buyout- ja growth-rahastot ovat parantaneet juoksuaan: ylimpään tuottokvartiiliin nousi jo reilu kolmannes rahastoista, kun viime vuonna se oli noin viidennes.

Eurooppalaiset keskikokoiset ja pienet rahastot ovat suomalaisia verrokkejaan suurempia. Tämä saattaa osittain selittää suomalaisten rahastojen parempaa irtautumiskykyä haastavassa markkinatilanteessa.

”Toisaalta pohjoismaiset rahastot ovat keskimäärin menestyneet hyvin rahaston tai yrityskaupan koosta riippumatta, mikä puolestaan viittaa korkeatasoisiin rahastonhoitajiin ja suotuisiin markkinaolosuhteisiin yritysten rakentamiselle”, Suominen kertoo.

Suomisen mukaan buyout- ja growth-rahastojen tuottojen kasvu antaa viitteitä siitä, että vakiintuneempien kasvuyritysten osalta yrityskauppamarkkina on piristymässä.

”Kotimaiset buyout- ja growth-sijoittajat ovat niitä, jotka erityisesti kasvattavat niin kutsuttua Mittelstand-yritysjoukkoa. Nämä yritykset vahvistavat talouden selkärankaa, työllistävät hyvin ja niillä on runsaasti arvonluontipotentiaalia”, kommentoi Santavirta.

Tutustu koko selvitykseen täällä (englanniksi)

Selvityksestä:

Vertailussa rahastojen kutsumat ja palauttamat pääomat sekä realisoimaton arvo on indeksoitu pörssiin tapahtumien arvopäivinä. Vertailuindeksinä on käytetty Helsingin pörssin OMXHG-kokonaistuottoindeksiä. Lisäksi tänä vuonna vertailuun lisättiin mukaan STOXX® Europe 600 Technology ja OMX NORDIC Small Cap -indeksit.

Selvitys on laaja ja kattaa käytännössä koko suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan. Siinä tutkittiin erikseen startupeihin sijoittavia venture capital -rahastoja ja vakiintuneempiin kasvuyrityksiin sijoittavia buyout- ja growth-rahastoja. Lisäksi rahastot jaettiin molemmissa ryhmissä vielä kahteen eri ikäryhmään: vuosina 2009–2015 ensisijoituksen tehneisiin rahastoihin ja vuosina 2016–2020 ensisijoituksen tehneisiin rahastoihin. Uudempien rahastojen tuottoja tarkasteltiin tässä tutkimuksessa kolmatta kertaa.

Selvityksessä on mukana 45 suomalaista rahastoa, joista buyout- ja growth-rahastoja oli 22 kappaletta ja venture capital -rahastoja 23 kappaletta. Vanhempia (2009–2015) rahastoja tutkimuksessa on 19 kappaletta ja uudempia (2016–2020) 26 kappaletta. Kerättyjä varoja näillä kaikilla rahastoilla on yhteensä noin 4,35 miljardia euroa.

Tuottotutkimus tarkastelee suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan tuottotilannetta vuoden 2024 lopussa.

Lisätietoja:

Arttu Suominen, seniorianalyytikko
arttu.suominen@tesi.fi, +358 50 403 5626

Saara Vettenranta, viestintäpäällikkö
saara.vettenranta@tesi.fi, +358 40 723 3516

Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on valtion pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Sijoitamme markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin, suoraan kasvuyrityksiin ja uusiin teollisiin hankkeisiin. tesi.fi | X (Twitter) | LinkedIn | Instagram | Bluesky | Threads | Uutiskirje