Valtion pääomasijoitusyhtiö Tesi on kartoittanut koronan vaikutuksia suomalaisiin pk-yrityksiin kevään aikana laaja-alaiseen asiantuntijayhteistyöhön perustuvalla kyselytutkimuksella. Kyselyn toinen osa tehtiin touko-kesäkuussa 2020. Siihen osallistui yhteensä 1681 yritystä, joiden liikevaihto on alle 200 milj. euroa/vuosi. Kyselyn ensimmäisen kierroksen tulokset julkaistiin 8.5.2020. Tavoitteena on muodostaa laaja-alainen ja neutraali näkemys pk-yritysten nykytilanteesta kattaen monia näkökulmia ulkoisista vaikutuksista, sisäisistä toimenpiteistä sekä tukitoimien vaikuttavuudesta.
Kaikki kyselyn tulokset
”Yrityskentän kahtiajako voittajiin ja häviäjiin on syventynyt, ja trendin arvioidaan jatkuvan. Toimialoista informaatio ja viestintä sekä rakentaminen pärjäävät parhaiten nykyisessä tilanteessa. Tilauskirjat ovat suojanneet teollisuutta jossain määrin äkkinäiseltä liikevaihtoshokilta. Luottamus tulevaisuuden näkymiin vaikuttaa parantuneen kriisin alusta epidemian hiipuessa Suomessa. Kaikilla toimialoilla on nähtävissä optimismin kasvua”, sanoo Tesin Chief Digital Officer Henri Hakamo.
Keskeisiä tuloksia
- Koronan aiheuttamat negatiiviset liikevaihtovaikutukset ovat syventyneet huhti- ja toukokuun aikana. 62% kaikista vastanneista arvioi toukokuun liikevaihdon olevan vähemmän kuin viime vuonna. Maaliskuun liikevaihto oli edellisvuotta matalampi 54% yrityksistä. Liikevaihdon palautumisen oletetaan alkavan loppuvuonna, mutta normaalitasoa ei uskota saavutettavan tänä vuonna. Toimialoista informaatio ja viestintä sekä rakentaminen pärjäävät parhaiten nykyisessä tilanteessa. Teollisuus on pärjännyt tähän saakka verrattaen hyvin ja uskoo taloudellisen aktiviteetin kohentuvan loppuvuonna.
- Yritysten mahdollisuudet sopeuttaa operatiivisia kustannuksiaan ovat rajalliset ja pitkälti jo käytetty. Suurin osa sopeutuspotentiaalista on jo käytetty 73% vastaajista on käyttänyt koko sopeutuspotentiaalinsa ja vain ~10% vastaajista arvioi pystyvänsä pienentämään kustannuksiaan vielä 10% normaalitasosta. Erityisesti akuuteimmassa kassavirtakriisissä olevat yritykset ovat käyttäneet koko sopeuttamispotentiaalinsa. Lomautukset ovat yhä selvästi yleisin sopeutuskeino lomautusten arvioidaan kuitenkin vähenevän loppuvuonna. Yli kolmannes vastanneista on lomauttanut henkilöstöään tähän mennessä. Toiseksi yleisimmän sopeutuskeinon, vuokratason alentamisen, esiintyvyys on 14%.
- Käyttökate on heikentynyt noin puolella vastanneista, mutta kuitenkin vain neljännes yrityksistä on käyttökatetasolla tappiollisia. Korona on ajanut ennen kriisiä käyttökatetasolla kannattaneista yrityksistä noin 20% tappiollisiksi. Tappiollisten yritysten osuus on pienentynyt maaliskuun tilanteeseen verrattuna kaikilla toimialoilla.
- Kassan kestävyyden arvioidaan parantuneen edellisestä kyselystä. Edellisen kyselyn ennustamat maksuvaikeudet eivät ole toteutuneet. Yritykset vastaavat varojensa kestävän huomattavasti tilinpäätösanalyysiin perustuvia arvioita vähemmän. Suuret yritykset arvioivat kassansa kestävän huomattavasti paremmin kuin pienet yritykset.
- Tilanteen aiheuttamat operatiiviset häiriöt liittyen esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen ja logistiikkaan ovat jatkuneet, mutta lieventyneet hienoisesti edellisestä kyselytutkimuksesta. Häiriöt ovat olleet yleisimpiä teollisuudessa ja kaupan alalla.
- Pk-yritysten investointinäkymät ovat parantuneet merkittävästi edellisen kyselytutkimuksen tuloksista erityisesti teollisuudessa sekä majoitus- ja ravintolatoimialalla, mutta negatiiviset liikevaihtovaikutukset arvioidaan olevan edelleen merkittäviä. Yhteensä aineellisten investointien lasku arvioidaan olevan pk-yrityksissä 18% edellisen vuoden tasosta.
- Business Finlandin tukea tai Finnveran lainatakausta on saanut ~25% vastanneista. Business Finlandin tuet ja/tai Finnveran lainatakaukset ovat pääasiassa kohdistuneet sellaisiin yrityksiin, joiden liikevaihto on laskenut eniten verrattuna vuoden 2019 toukokuuhun. Pankit ja muu yksityinen sektori ovat osallistuneet talkoisiin ahdingossa olevien yritysten rahoitusaseman parantamiseen, erityisesti majoitus- ja ravintola-alalla.
Tutkimuksesta
Tesin toimeksiannosta tehdyn kyselytutkimuksen laatimiseen osallistuivat Helsinki GSE, työ- ja elinkeinoministeriö, professori Vihriälän selvitystyöryhmä, Business Finland, Finnvera sekä muita asiantuntijoita yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. Tavoitteena on tarkastella taloutta kokonaisuutena reaaliaikaisesti ja toimialakohtaisesti sekä tarjota ajantasaista tietoa päättäjien käyttöön toimenpiteiden oikea-aikaiseksi kohdistamiseksi. Tutkimus tehdään seuraavan kerran elo-syyskuussa 2020.
Kysely kohdistettiin kansantalouden ja sen kasvun kannalta merkittäviin toimialoihin, joihin koronakriisin uskottiin vaikuttavan kielteisimmin: teollisuuteen, tukku- ja vähittäistavarakauppaan, ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan, informaatioon ja viestintään, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, rakentamiseen, kuljetukseen ja varastointiin, sekä hallinto ja -tukipalvelutoimintaan.
Kyselytutkimuksen interaktiiviset näkymät ja datan latausmahdollisuudet ovat avoimesti kaikille hyödynnettäväksi osoitteessa: https://survey.taloustutkimus.fi/dashboard/covid_pk_yritykset_avoin/
Lisätietoja:
Henri Hakamo, Chief Digital Officer, Tesi
henri.hakamo@tesi.fi, +358 40 050 2721
Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka haluaa nostaa Suomen uudistuvan talouskasvun eturiviin sijoittamalla rahastoihin ja suoraan yrityksiin. Sijoitamme kannattavasti ja vastuullisesti ja luomme yhdessä uusia maailmalla menestyjiä. Hallinnoitavat pääomasijoituksemme ovat 1,3 miljardia euroa. Omistamisen ja onnistumisen kunnianhimoa – www.tesi.fi | www.dtg.tesi.fi | @TesiFII