Koronavuodesta eteenpäin

Tulemme muistamaan vuoden 2020 yhtenä työhistoriamme poikkeuksellisimmista ajanjaksoista. Koronapandemia aiheutti inhimillistä kärsimystä, sulki rajoja ja vaikeutti yritysten toimintaa Suomessa ja koko maailmassa. Tapamme tehdä töitä muuttui monella toimialalla jopa radikaalisti. Digitaalisuus ja etätyökäytännöt ottivat pakon sanelemina suuria loikkia eteenpäin. Myöskään meillä Tesissä vuosi ei edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Se kuitenkin osoitti, että strateginen implementointikyky ja ketteryys ovat molemmat edellytyksiä yllättävistä ja vaikeista tilanteista selviytymiseksi.

Haastavissa olosuhteissa pystyimme kriisirahoitusohjelmien käynnistämisen lisäksi jatkamaan myös normaalia sijoitustoimintaamme ja sillä varmistamaan suomalaisyritysten menestystä myös koronatilanteen jälkeen. Teimme vuoden 2020 aikana sijoituksia yhteensä yli 240 miljoonalla eurolla.

Olimme Tesissä vuoden alussa lähdössä jalkauttamaan uutta strategiaa kohti käytäntöä myönteisessä toimintaympäristössä. Maaliskuussa Suomeen rantautunut koronapandemia pakotti kuitenkin priorisoimaan tavoitteet uudelleen. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa aloitimme ripeästi tilannekuvan muodostamisen ja kriisi-instrumenttien suunnittelun auttaaksemme suomalaisia pk-yrityksiä kriisin yli.

Osana valtion koronarahoituspakettia lähdimme ensi alkuun varmistamaan, että keskisuurille yrityksille löytyy vakautusrahoitusta äkillisen likviditeettikriisin kohdatessa tilanteessa, jossa muita rahoitusvaihtoehtoja ei ole saatavilla. Vakautusrahoituksen kriteerit säädettiin siten, että rahoitus kohdistuu juuri koronan takia vaikeuksissa oleviin yrityksiin. Vakautusrahoituksen kysyntä on pysynyt alun piikin jälkeen suhteellisen maltillisella tasolla. Vakautusohjelmasta tehtiin sijoituspäätöksiä vuoden loppuun mennessä 12 yritykseen yhteensä 57,4 miljoonalla eurolla.

Keväällä lähdimme suunnittelemaan läheisessä yhteistyössä pääomasijoitustoimialan kanssa Venture Bridge -siltarahoitusta innovatiivisille kasvuyrityksille siltä varalta, että kansainvälisten pääomasijoittajien viime vuosien aktiivisuus Suomessa vähenee. Kesäkuussa lanseeratun Venture Bridge -rahoituksen kysyntä on pysynyt vakaana, hieman laskien loppuvuotta kohden. Venture Bridge -ohjelmasta sijoitimme joulukuun loppuun mennessä 14 yritykseen yhteensä 12,4 miljoonaa euroa.

Selvitimme lisäksi oman pääoman ehtoisen rahoituksen ohjelman käynnistämistä pienemmän pään yritysjoukolle. Perusteellisen analyysin jälkeen hankkeesta luovuttiin, koska sen hyödyt ja vaikuttavuus arvioitiin kustannuksiin nähden pieniksi verrattuna muihin valtion toimiin.

Tiedosta tukea päätöksentekoon

Pyrimme Tesissä koronakriisin aikana auttamaan yrityksiä ja valtionhallintoa niin rahoitusinstrumenteilla kuin tuottamalla dataa ja analyysejä pk-yritysten tilanteesta markkinatietoon pohjautuen. Toteutimme laaja-alaisessa yhteistyössä kolmiosaisen kyselytutkimuksen, jolla pyrimme muodostamaan neutraalia ja reaaliaikaista näkemystä pk-yritysten tilanteesta. Tutkimus kattoi monia näkökulmia ulkoisiin vaikutuksiin, yritysten sisäisiin toimenpiteisiin sekä tukitoimien vaikuttavuuteen. Tutkimuksen suunnitteluun osallistuivat Helsinki GSE, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland ja Finnvera, ja sen tuloksia käytettiin osana laajempaa vaikuttavuusmallinnusta muun muassa koronakriisin vaikutuksia selvittäneen professori Vesa Vihriälän työryhmässä. Data annettiin myös valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin käyttöön, ja se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä ennustettua kevyemmillä vaurioilla samalla, kun uudistuminen on ottamassa ensiaskeleitaan. Vaikka kriisi onkin vaikeuttanut merkittävästi yritysten toimintaa, niiden sopeutumiskyky on ollut kautta linjan ennakoitua parempi. Moni yritys on pystynyt kompensoimaan liikevaihdon laskua pienentämällä operatiivisia kustannuksiaan. Käyttökatteista selviää, että yritykset ovat kyenneet laajalti jatkamaan kannattavaa liiketoimintaa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä ennustettua kevyemmillä vaurioilla, samalla, kun uudistuminen on ottamassa ensiaskeleitaan.

Toipumisessa kriisin vaikutuksista on kuitenkin ollut suuria toimialakohtaisia eroja – puhutaan K-käyrän mukaisesta kehityksestä, jossa osa yrityksistä elpyy nopeasti, mutta osa huomattavasti muita hitaammin. Toimialoista informaation ja viestinnän näkymät ovat muuttuneet vuoden aikana huomattavasti parempaan suuntaan. Maailmanmarkkinoiden kysyntä kuitenkin määrittää pitkälti suuntaa erityisesti teollisuudessamme. Teollisuuden tilauskertymä on lähtenyt hiljalleen palautumaan kohti normaalimpaa tasoa, mutta on edelleen merkittävästi jäljessä kriisiä edeltänyttä aikaa ja täysi palautuminen kestänee vielä pitkään. Heikoimmassa asemassa ovat pienet yritykset, joiden kyky tehdä sopeuttavia muutoksia on rajallinen. Kyselyn perusteella suuressa osassa yrityksiä säästötoimenpiteiden raja on tullut vastaan.

Pääomasijoitusalalla kriisin vaikutukset ovat olleet myös nähtävissä, mutta odotettua vähäisempinä. Systeemisen tason häiriöitä ei ole ollut havaittavissa, ja transaktioiden euromääräiset volyymit ovat pysyneet hyvällä tasolla. Toisaalta on viitteitä liiketoimien määrän vähenemisestä. Rahastojen varainkeruu on hidastunut, minkä jatkumista on kuitenkin vielä aikaista arvioida.

Pandemian vaikutukset kansainvälisten sijoittajien toimintaan suomalaisessa venture capital -kentässä tullaan näkemään vasta myöhemmin, sillä monien rahoituskierrosten kerääminen oli aloitettu jo ennen koronakriisiä. Yleisesti ottaen nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yhtiöiden pääoman tarjonta ei toistaiseksi ole kokenut pelättyä merkittävää takaiskua koronakriisin seurauksena, vaan kansainvälisten sijoittajien aktiviteetti oli alkuvuonna 2020 jopa korkeampaa kuin vuotta aiemmin.

Sijoituksista vaikuttavuutta ja tuottoa

Koronakriisistä huolimatta olemme kyenneet jatkamaan myös normaalia sijoitustoimintaamme. Vuoden aikana teimme sijoituksia rahastoihin ja yrityksiin yhteensä yli 240 miljoonalla eurolla, sisältäen 65 miljoonan euron sitoumuksen hallinnoimaamme Kasvurahastojen Rahasto IV:ään (KRR IV), rahastosijoitukset, suorat sijoitukset sekä korona-ajan vakautus- ja Venture Bridge -rahoituksen.

Juuri ennen koronapandemiaa kerätty KRR IV mahdollistaa omalta osaltaan uusien rahastojen syntymistä Suomeen lähivuosien aikana. Rahaston pääoma on 175 miljoonaa euroa, ja sen on tarkoitus vuosien 2020–2025 aikana sijoittaa 10–14 kotimaiseen pääomasijoitusrahastoon.

Rahastosijoituksilla kehitämme pitkäjänteisesti kotimaista pääomasijoitusmarkkinaa. Rahastosijoituksissa vuosi pysyi sijoitusvolyymiltaan aikaisempien kaltaisena, joskin joidenkin rahastojen keruussa nähtiin viiveitä. Aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin sijoittavia uusia venture capital -rahastoja keräsivät muun muassa Icebreaker.vc, Superhero Capital ja Open Ocean, joissa olemme kaikissa mukana sijoittajana. Kasvu- ja buyout -puolella olimme mukana CapMan Growthin, Verso Capitalin ja Sponsorin uusissa rahastoissa. Sijoitimme myös GOS Yritysrahoituksen pilotoimaan velkarahastoon. Suorilla sijoituksilla olemme olleet mahdollistamassa useiden yhteiskunnallisesti vaikuttavien yritysten, kuten vastuullisen kalankasvatuksen panostavan Fifaxin, älypuhelimien kiertotalousyhtiö Swappien ja Suomen ensimmäistä kvanttitietokonetta rakentavan IQM:n kasvua ja kansainvälistymistä. Tesin ja Euroopan investointipankin yhteinen ESIR-sijoitusohjelma on ollut hyödyllinen työkalu suurempien sijoituskierrosten mahdollistamiseen myös vuoden 2020 aikana.

Irtautumisissakin saavutettiin haastavista olosuhteista huolimatta onnistumisia. Kaiku Health jatkaa kasvuaan maailman johtavan sädehoitoteknologiayrityksen, ruotsalaisen Elektan, omistuksessa. Euroopan kolmanneksi suurin taivekartongin tuottaja itävaltalainen Mayr-Melnhof Group on allekirjoittanut kauppakirjan koko Kotkamills Group Oyj:n osakekannan ostamisesta. Kauppa edellyttää vielä kilpailuviranomaisten tavanomaista hyväksyntää. Profit Software siirtyi joulukuussa Volpi Capitalin omistukseen. Irtautumiset tuovat uskoa kotimaiselle ekosysteemille muuten haastavissa olosuhteissa ja samalla luovat tuottojen kautta pohjaa Tesin tulevien vuosien sijoitustoiminnalle.

Vastuullisuudesta kohti vaikuttavuutta

Vastuullisuuden ja vaikuttavuuden teeman huomioarvo lisääntyi pääomasijoitustoimialalla myös vuonna 2020. Kartoitimme syksyllä haastattelujen avulla pääomasijoittajien käsityksiä vastuullisuudesta ja sen toteuttamistavoista kohdeyrityksissä. Haastatteluihin osallistui noin 30 rahastoja hallinnoivaa pääomasijoittajaa, joiden aktiivisia rahastoja löytyy salkustamme. Havaitsimme, että sijoittajat näkevät yksimielisesti vastuullisen toiminnan hyvän tuoton edellytyksenä ainakin pitkällä aikavälillä. Jokaisella sijoitustiimillä oli myös vahvistettu vastuullisuuspolitiikka. Toimintatavat esimerkiksi raportoinnin ja viestinnän suhteen kuitenkin vaihtelivat, eikä vastuullisuusstandardeja ollut yleisesti käytössä. Monimuotoisuuden edistämiseen oli halua, mutta siinä koettiin käytännön haasteita.

Vuonna 2021 jatkamme aktiivista kehitystyötä vastuullisuuden ja vaikuttavuuden ympärillä. Uskomme vahvasti, että suomalaisilla kasvuyrityksillä on tärkeä rooli globaalien haasteiden ratkaisemisessa, ja haluamme olla mahdollistamassa näiden yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tämän vuoden tavoitteenamme on saada vaikuttavuuden ja vastuullisuuden suhteen yhtenäiset toimintatavat operatiiviseen käyttöön sijoitustoiminnassa. Tulemme systemaattisesti kehittämään arvonluontitoimenpiteitä osana sijoitustoimintaa. Tätä työtä olemme aloittaneet hakemalla näkemystä sidosryhmiltämme, ja pyrimme jakamaan parhaita käytäntöjä myös markkinaan jatkossa.

Uskomme vahvasti, että suomalaisilla kasvuyrityksillä on tärkeä rooli globaalien haasteiden ratkaisemisessa, ja haluamme olla mahdollistamassa näiden yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.

Katse tulevaisuuteen

Suomen talous vaikuttaisi toistaiseksi selvinneen koronakriisistä rajallisilla vaurioilla samalla, kun uudistuminen on ottamassa ensiaskeleitaan. Tämä tarjoaa hyvät lähtökohdat kriisin jälkeisen mahdollisen kysyntäpiikin hyödyntämiseen ja tukee pidemmän aikavälin talouden uudistumista.

Koronakriisi ei ole vielä kuitenkaan ohi. Kevään aikana nähdään kuinka teollisuuden tilauskirjat lähtevät kehittymään ja kuinka väliaikaisen konkurssilainsäädännön loppuminen vaikuttaa yritysten tilanteeseen. Tesi pitää yllä valmiutta vastata rahoituskysyntään myös vuoden 2021 aikana, mihin valtion lisätalousarvioissa tehdyt pääomituspäätökset antavat hyvät edellytykset. Jatkamme tilanteen tiivistä seurantaa vakautus- ja Venture Bridge -ohjelmien puitteissa. On mahdollista, että aktiivisia toimenpiteitä tarvitaan vaikeuksiin joutuneiden yritysten toiminnan turvaamiseksi vielä myös vuoden 2021 aikana.

Vuonna 2021 jatkamme strategiamme mukaista toimintaa panostaen vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, arvonluontiin, kansainvälistymiseen sekä tiedon ja osaamisen jakamiseen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi. Odotettavissa ei ole merkittäviä muutoksia sijoitustoiminnan aikaisempiin painopistealueisiin.

Olemme tehneet työtä tiiviissä yhteistyössä kasvuyritysten, pääomasijoitustoimialan sekä päättäjien kanssa koko vuoden ajan yhteistä maalia kohden. Kaikki tesiläiset ovat osoittaneet erinomaista venymiskykyä voimakkaasti muuttuneessa toimintaympäristössä ja kyenneet vastaamaan eteen tulleisiin haasteisiin täysimääräisesti. Haluan kiittää kaikkia yhteistyötahojamme ja henkilökuntaamme joustavuudesta ja ratkaisukeskeisyydestä, joiden avulla pystyimme valmistautumaan koronavuoden poikkeustoimiin ja toteuttamaan merkittävässä määrin strategiamme mukaista sijoitustoimintaa.

Tesin tilinpäätös ja yritysvastuuraportti 2020 julkaistaan Tesin verkkosivuilla maaliskuussa 2021.