Puolustusteollisuus on noussut Suomelle tärkeäksi kasvualaksi, jossa teknologinen osaaminen ja kansainvälinen yhteistyö kohtaavat. Ala kiinnostaa sijoittajia paitsi kovien kasvulukujen myös yhteiskunnallisen merkityksensä vuoksi. Tesi näkee alassa strategiansa mukaisia mahdollisuuksia, jotka tukevat sekä talouden uudistumista että kansallista turvallisuutta.
Euroopan puolustusbudjetit ovat kasvaneet nopeasti vastauksena kiristyneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Se on kiihdyttänyt alan yritysten kasvua ja lisännyt niiden houkuttelevuutta sijoituskohteina myös Suomessa. Vaikka myynti ja investoinnit ovat nousussa, puolustusteollisuus on yhä alirahoitettu ja siten edelleen osin hyödyntämätön kasvukenttä, jonka kehittämiseen tarvitaan määrätietoista työtä.
Kysynnän kasvu houkuttelee sijoittajia puolustusalalle
Suomessa sijoittajiakin houkutteleva kasvu johtuu erityisesti maan Naton rajavaltion asemaan liittyvistä tarpeista sekä EU-puolustusyhteistyön syventymisestä. Nämä tekijät lisäävät merkittävästi kotimaisiin teknologia- ja tuotantoratkaisuihin kohdistuvaa kysyntää.
Kysyntää on myös maan rajojen sisällä. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että kriittisiä komponentteja sekä innovaatioita kehitetään ja valmistetaan Suomessa. Viime vuosina sekä toimitusketjut ovat osoittaneet häiriöalttiutensa että geopolitiikka arvaamattomuutensa, minkä vuoksi tuontiin ei tule tukeutua liiaksi.
Lisää kysyntää – lisää työpaikkoja ja vientieuroja
Uudeksi kasvualaksi kysynnän ja sijoittajien siivittämänä noussut puolustusteollisuus tuo jo nyt Suomelle sen kovasti kaipaamia työpaikkoja ja verotuloja: esimerkiksi Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n mukaan ala työllisti vuonna 2024 yli 12 000 henkeä ja tuotti sekä liikevaihtoa että vientiä kolme miljardia euroa.
Alan vientipotentiaali on erityisen merkittävä ja kasvava: jos ala yltää nykyisen kasvuvauhtinsa siivittämänä vuosina 2030–2032 noin 12 miljardin euron liikevaihtoon, josta noin 70 prosenttia on vientiä, nousisi se jo selkeästi Suomen suurten vientialojen joukkoon. Tällöin reilu kahdeksan miljardin euron vientiosuus vastaisi lähes viidennestä teknologiateollisuuden ja yli puolta kemianteollisuuden viennistä sekä olisi lähes metsäteollisuuden viennin tasoa.
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n mukaan ala työllisti vuonna 2024 yli 12 000 henkeä ja tuotti sekä liikevaihtoa että vientiä kolme miljardia euroa.
Tesi puolustusalan kasvun rahoittajana
Tesin (virallisesti Suomen Teollisuussijoitus) tavoitteena on kasvattaa Suomeen uusia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä kasvualoja yhdessä yksityisten sijoittajien ja eri alojen toimijoiden kanssa. Puolustusteollisuudessa tällaisia mahdollisuuksia syntyy tätä nykyä erityisesti avaruus- ja kvanttiteknologian, sensoriteknologian sekä muiden syväteknologian innovaatioiden ympärille. Perinteisessä teollisuudessa yhä useampi yritys taas onnistuu kasvamaan suurempaan kokoluokkaan ja vakiinnuttamaan toimintansa.
Tesin kohdeyrityksistä alan merkittäviksi nimiksi ovat kasvaneet esimerkiksi IQM kvanttitietokoneineen, ICEYE satelliittiteknologioineen ja Varjo edistyksellisine virtuaalitodellisuuden sovelluksineen. Vakiintuneista, perinteisen puolustusteollisuuden nimistä esimerkiksi ajoneuvoja sekä siviili- että sotilaskäyttöön valmistava Sisu Auto ja laivanrakennusyritys Rauma Marine Constructions ovat julkaisseet merkittäviä tilauksia viime aikoina. Suomalaiset yritykset menestyvät vaativilla aloilla kansainvälisesti, kunhan olosuhteet – mukaan lukien riittävä kasvurahoitus – tätä tukevat.
30-vuotias Tesi edistää uusien menestystarinoiden ja kasvualojen syntyä Suomessa aiempaa vahvemmin. Keväällä 2025 vahvistettu uusi, talouden kasvua, uudistumista ja investointeja vauhdittava strategia kasvattaa Tesin sijoituskapasiteetin 1,8 miljardiin euroon vuosille 2025–2029. Tämä kaksinkertaistaa Tesin sijoitusvolyymin ja siten kyvyn toimia kasvun moottorina muiden lisäksi myös puolustusalan yrityksille.
Ekosysteemi rakentuu ja kehittyy yhteistyöllä
Tesin kevään 2024 puolustusteollisuusselvitys kertoo, etä alan yrityksiä on perustetu vuositain kymmeniä, erityisesti vuodesta 2016 lähtien. Kehityksen ei saa kuitenkaan antaa sokaista tai huomion kiinnittyä liiaksi vain nykyiseen tilanteeseen. On sen sijaan varmistettava, että Suomeen syntyy uusia yrityksiä myös tulevaisuudessa. Sen lisäksi että yrityksille saatavilla olevan kasvurahoituksen määrää ja lähteitä tulee pyrkiä kasvattamaan, tarvitaan myös vahvempaa laaja-alaista yhteistyötä ja osaamisen jakamista. Varhaisen vaiheen yritysten menestymisen lisäksi koko ekosysteemi kasvaisi näin uskotavaksi.
Sijoittamisessa ja pääomasijoitusmarkkinan kehittämisessä laajemmin yhteistyön voimaan luottavan Tesin kumppaneihin kuuluu puolustusalan ekosysteemille keskeisiä toimijoita: VTT, Puolustusvoimat, Business Finland, jo aiemmin mainittu PIA ry, Finnish Business Angels Network (FiBAN), NATO Innovation Fund sekä kotimaisia ja ulkomaisia venture-pääomasijoittajia. On ollut hieno huomata, että myös merkittävät suomalaiset institutionaaliset sijoittajat, eläkeyhtiöt etunenässä, ovat aktivoituneet puolustusalan sijoittajina.
Erityisen arvokkaita ovat kohtaamispaikat, joissa yritykset ja asiakkaat voivat verkottua ja kehittää ratkaisuja yhdessä. Tämänkaltaista toimintaa koordinoi esimerkiksi XD Solutions Digital Defence Ecosystem -verkoston kautta. Verkoston jäseniin lukeutuu eri kasvuvaiheen yrityksiä sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia. Jäsenten monimuotoisuus kertoo, että innovaatioalustat ja yhteistyö alan sisällä koetaan tarpeellisiksi.
Tesin NATO Innovation Fund -jäsenyys on taas avannut suomalaisille yrityksille uusia kasvuväyliä. Yksi tällainen on DIANA-ohjelma, jonka kautta esimerkiksi Kelluu on päässyt vauhdittamaan autonomisten ilmalaivojensa käyttöönottoa. Valinta vuoden 2025 DIANA-ryhmään yli 2 600 hakemuksen joukosta ja eteneminen Rapid Adoption Service -vaiheeseen on tarjonnut Kelluulle nopeutetun pääsyn testikeskuksiin, loppukäyttäjäyhteyksiin ja sijoittajaverkostoihin. Tämä on merkittävä etu alalla, jota perinteisesti leimaavat jäykät prosessit.
Sen lisäksi että yrityksille saatavilla olevan kasvurahoituksen määrää ja lähteitä tulee pyrkiä kasvattamaan, tarvitaan myös vahvempaa laaja-alaista yhteistyötä ja osaamisen jakamista.
Kasvupotentiaalin lunastamiseksi työtä tehtävänä
Yhä useampi puolustusalan yritys saavuttaa vakiintuneen, skaalautuvan kasvun vaiheen, minkä lisäksi muutama on jo kasvanut hyvinkin suuriksi. Tesin puolustusteollisuusselvityksessä tunnistetuista 368 kotimaisesta yrityksestä kuitenkin valtaosa oli pieniä ja mikroyrityksiä. Alan todellinen kasvu riippuu siis juuri näiden yritysten onnistumisesta.
Alkuvaiheen yritykset ovat kokoaan suurempia myös globaalisti: pelkästään alkuvuoden 2025 aikana ne keräsivät noin 30 miljardia euroa kasvurahoitusta. Jos Suomessa siis keskitytään jatkossa pienten ja mikroyritysten kustannuksella vain vakiintuneisiin ja suuriin yrityksiin, maamme uhkaa pudota kyydistä globaalissa kehityksessä. Siksi alkupään yritysten tukeminen ja kasvurahoittaminen eri vaiheissa, myös Tesin kautta, on ratkaisevan tärkeää.
Lisäksi Puolustusvoimien arviointien ja referenssien merkitys on keskeinen riippumatta yrityksen kasvuvaiheesta: ne vahvistavat yritysten uskottavuutta ja tukevat tuotteiden kehittämistä kansainvälisille markkinoille, vaikka asiakkuutta ei syntyisikään. Arviointien ja referenssien lisääminen edellyttää kuitenkin joustavampia prosesseja ja osin uutta roolia Puolustusvoimilta. Tarve on tunnistettu ja jo keskusteluissa.
Puolustusala merkitsee tulevaisuuden turvaa
Yhteenvetona voidaan todeta, että puolustusala tarjoaa sijoittajalle harvinaisen yhdistelmän kasvua ja strategista merkitystä. Kasvutarinoiden syntyminen vaatii kuitenkin laaja-alaista yhteistyötä ja kärsivällisyyttä. Kun sijoittajat ja muut merkittävät toimijat tukevat alan yrityksiä oikeaan aikaan, kaikki hyötyvät. Määrätietoista työtä kehityksen eteen on jatkettava.
Turbulentissa maailmassa sijoitukset puolustusalaan ovatkin sijoituksia Suomen kilpailukykyyn, omavaraisuuteen sekä kokonaisturvallisuuteen. Toimimalla nyt määritetään, kuka hallitsee teknologian, innovaatiot – ja siten myös oman turvallisuutensa – tulevaisuudessa.
Alkuperäinen kirjoitus on ilmestynyt Maanpuolustus-lehden joulukuun 2025 numerossa. Tutustu lehteen ja alkuperäiseen tekstiin.