Suomalaisten tiede- ja tutkimuslähtöisten syväteknologiayritysten rahoituskapeikot ovat syvenemässä
Tesin uuden selvityksen mukaan suomalaisten syväteknologian startup- ja kasvuyritysten rahoitustilanne on heikentynyt – sijoituskierrokset ovat kutistuneet ulkomaisten sijoitusten hyydyttyä, ja toteutuvissa rahoituskierroksissa on jo näkyvissä viiveitä. Ensi vuoden rahoitustarve on varovastikin arvioiden puolen miljardin tietämissä.
Suomalaiset syväteknologiayritykset (deep tech) ovat keränneet kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä 180 miljoonaa euroa sijoituksia. Rahoitusta ovat keränneet muun muassa Wirepas (22 miljoonaa), Norsepower (28 miljoonaa) ja Paptic (23 miljoonaa). Tesi on omistajana sekä Wirepasissa että Norsepowerissa.
Muutos kerätyssä pääomassa verrattuna edellisvuoteen on selkeä: Vuoden 2022 aikana rahoitusta kerättiin yhteensä 432 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 suurta pottia selittävät muutamat suuret sijoituskierrokset: Iceyen 118 miljoonaa, IQM:n 128 miljoonaa ja Varjo Technologiesin 75 miljoonaa.
”Kuluvan vuoden aikana suuria, monien kymmenien miljoonien tai jopa satojen miljoonien sijoituskierroksia ei ole ollut yhtäkään. Tilanne on linjassa kansainvälisen trendin kanssa”, kertoo Juha Lehtola, Tesin venture capital –sijoituksista vastaava johtaja.
Syväteknologiayritysten kasvattaminen on usein pääomaintensiivistä jo alussa, sillä muun muassa tuotekehitys ja myöhemmin tuotantolaitosten rakentamisen kulut ovat korkeita esimerkiksi sovelluskehitykseen verrattuna.
Suomalaiset venture capital -rahastot ovat keränneet edellisvuosien aikana melko hyvin sijoitettavaa pääomaa, ja lupaaville alkuvaiheen yrityksille riittää siemenrahoitusta. Pidemmällä kasvussa oleville yrityksille sen sijaan voi olla vaikeampaa löytää jatkossa kasvurahaa, sillä monet kansainväliset sijoittajat ovat haastavassa taloustilanteessa vetäytyneet. Kotimaisten venture capital -rahastojen keskisijoitus syväteknologiayrityksiin on noin 2–3 miljoonaa euroa.
Lähes kaikissa suuremmissa sijoituskierroksissa on ollut mukana ulkomainen sijoittaja. Suuremmat kansainväliset sijoittajat ovat myös usein rahoituskierrosten ankkurisijoittajina.
”Kasvun skaalaamiseen tarvitaan pääomia, eikä suomalaisilla pääomasijoitusrahastoilla yksin riitä hartiat kymmenien miljoonien rahoituskierroksiin. Rahoituksen löytäminen on kuitenkin tärkeää, sillä tarve esimerkiksi energiantuotantoa, materiaaleja ja teollisuutta uudistaville ratkaisuille ei ole kadonnut mihinkään”, kertoo Tuomas Rekonen, Tesin sijoituspäällikkö.
Riittävän kasvurahoituksen lisäksi syväteknologiakenttää painaa toinen pää: uusia yrityksiä ei perusteta aiempaan tahtiin. Huippuvuonna 2016 uusia syväteknologiayrityksiä perustettiin Suomeen 30, viime vuonna vain puolet siitä. Tämän vuoden tilastoissa näkyy vasta kaksi perustettua yritystä.
”Uusimmat yritykset eivät välttämättä tilastoissa vielä näy, joten niiden lopullisesta lukumäärästä ei vielä voi tehdä aukottomia päätelmiä. Kokonaiskuva on kuitenkin huolestuttava: yrityksiä perustetaan yhä vähemmän, ja samalla pidemmällä oleville yrityksille ei löydy riittävästi kasvurahaa”, Rekonen jatkaa.
Puolen miljardin rahoitustarve ensi vuodelle
Selvityksessä on ensimmäisen kerran arvioitu syväteknologiayritysten tulevan kasvurahoituksen tarvetta. Arvio perustuu tyypilliseen syväteknologiayrityksen kehityskaareen ja eri kasvuvaiheisiin liittyviin rahoitustarpeisiin.
”Syväteknologiayritykset kattavat laajan kirjon yrityksiä, joiden rahoitustarpeet vaihtelevat. Tiedämme kuitenkin, millaisia yrityksiä on edellisvuosien aikana rahoitettu, ja mitkä ovat missäkin kasvuvaiheessa. Sen perusteella olemme arvioineet, että ensi vuoden aikana kasvua hakevat suomalaiset syväteknologiayritykset tarvitsevat ainakin 450–650 miljoonaa euroa kasvurahaa”, sanoo Rekonen.
Markkinassa on havaittavissa myös käynnissä olevien rahoituskierrosten hidastumista, joka näkyy muun muassa tämän vuoden sijoitusvolyymeissä.
“Ensi vuodesta tulee tärkeä – kansainvälistä rahaa liikkuu vähemmän, mutta rahoituksen tarve on kiistaton. On tärkeää varmistaa, että yrityksille löytyy rahoitusta kasvua varten: kyseessä on joukko tulevaisuuden kriittisiä teknologioita kehittäviä yrityksiä, joiden liikevaihto on ollut kasvavaa, ja joilla on myös merkittävä vientipotentiaali”, Lehtola sanoo.
”Toisaalta haastavammaksi muuttunut rahoitustilanne voi tarjota erinomaisia sijoitusmahdollisuuksia, koska hyviä yrityksiä on tulossa varainkeruuseen. Syväteknologia-alalla on yrityksiä, jotka ovat onnistuneet tämänkin vuoden aikana kasvattamaan merkittävästi liikevaihtoaan”, päättää Lehtola.
Selvitys käsittää 281 suomalaista syväteknologiayritystä, jotka Tesin asiantuntijat ovat tunnistaneet yhteistyössä pääomasijoitusrahasto Voima Venturesin, VTT:n ja Business Finlandin kanssa. Kriteerit yrityksille ovat 1. tiede- ja tutkimuslähtöisyys, 2. vahva teknologinen kilpailuetu 3. yritys toimii teknologian eturintamassa. Yritykset on jaettu kuuteen eri kategoriaan: uusiin materiaaleihin, digitaaliseen infrastruktuuriin, energia- ja ilmastoteknologiaan, optiikkaan, tekoälyyn ja robotiikkaan, ja terveys- ja bioteknologiaan.
Lue selvityksen tiivistelmä täältä (suomeksi)
Lue koko selvitys täältä (englanniksi)
Lisätietoa selvityksestä:
Juha Lehtola, johtaja, venture capital –sijoitukset
juha.lehtola@tesi.fi
+358 400 647 671
Tuomas Rekonen, sijoituspäällikkö
tuomas.rekonen@tesi.fi
+358 40 7540 660
Viestinnän yhteyshenkilö:
Saara Vettenranta, viestintäpäällikkö
saara.vettenranta@tesi.fi
+358 40 723 3516
Tesi (Suomen Teollisuussijoitus Oy) on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, jolla on talouden kasvuun ja uudistumiseen sekä investointien edistämiseen keskittyvä teollisuuspoliittinen tehtävä. Sijoitamme markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. tesi.fi | X (Twitter) | LinkedIn | Uutiskirje