Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaan kestävän kaupunkikehityksen ympärille muodostunut yritysekosysteemi on kerännyt yli 800 miljoonaa kasvurahaa vajaassa kymmenessä vuodessa. Vaikka sijoituksen saaneiden yritysten määrä on laskenut huippuvuosista, vuoden 2023 aikana sijoituksia on tehty ennätyssummalla: marraskuun alkuun mennessä yhteensä 257 miljoonalla eurolla.
Selvityksessä tunnistetut kestävään kaupunkikehitykseen liittyvät suomalaisyritykset ovat keränneet vuosien 2015–2023 välillä yli 800 miljoonaa euroa rahoitusta yhteensä 92 yritykseen. Koko kotimaisesta kasvurahoitusmarkkinasta alan yritysten osuus on noin kahdeksan prosenttia. Sijoituskierrosten mediaanikoko on kolme miljoonaa euroa.
Kestävän kaupunkikehityksen ekosysteemiin kuuluvat muun muassa kiinteistöteknologian -ja tilankäytön, liikenteen sähköistymisen, rakentamiseen liittyvät innovaatiot, rakennetun ympäristön kiertotalous ja älykäs infrastruktuuri. Yhteistä yrityksille on se, että ne pyrkivät vähentämään rakennetun ympäristön ympäristökuormitusta tai uudistamaan rakennettua ympäristöä kestävällä tavalla.
”Viimeistään 2023 pintautunut heikko taloustilanne on hidastanut aikaisen vaiheen startupien kehitystä seuraavaan kasvuvaiheeseen. Muutaman aiemman vuoden korkeampi siemenrahoitusmäärä kuitenkin luo uskoa siihen, että etenkin talouden syklin muutoksille vähemmän herkät urbaanin teknologian yritykset voivat nostaa suurempia, myöhemmän vaiheen rahoituskierroksia tulevina vuosina”, Tesin sijoituspäällikkö Samppa Sirviö kommentoi.
Sijoitusten lukumäärä (13 kpl) on kuluvan aikana painunut vuoden 2018 tasolle. Huippuvuonna 2021 sijoituksia tehtiin 39 kappaletta, ja vuonna 33 kappaletta. Kokonaissijoitussummassa saavutettiin kuluvan vuoden aikana uusi ennätys, 257 miljoonaa euroa. Sitä selittää muutama suurempi sijoituskierros, joita keräsivät mm. Virta, Haltian ja Valoo.
”Vuoden kokonaissummassa ei ole mukana vasta julkaissut One Click LCA ja Carbo Culture kasvukierrokset, joista jälkimmäisessä myös Tesi on mukana sijoittajana”, täsmentää Sirviö.
Urbaanin teknologiaan ja rakennettuun ympäristöön keskittyvistä yrityksistä on muodostunut uusi osaamiskeskittymä vuoden 2019 jälkeen. Teeman suurimpia kasvukierroksia keränneet yritykset ovat olleet sähköautojen arvoketjuihin kytkeytyvät toimijat, uusiutuvan energian ratkaisuja tarjoavat yritykset (varastointi, aurinkoenergia, älykäs infrastruktuuri) ja esineiden internetin kiinteistösovelluksiin keskittyvät yritykset.
Urbaaniin teknologiaan ja rakennettuun ympäristöön sijoittavien sijoittajien määrä on kasvanut muutaman edellisvuoden aikana. Myös ulkomaisten sijoittajien määrä on ollut kasvussa. Ulkomaisten sijoittajien osuus markkinoista on ollut vuodesta 2018 alkaen noin neljäkymmentä prosenttia. Joka viides sijoittaja on sijoittanut useampaan kuin yhteen suomalaiseen kestävän kaupunkikehityksen yritykseen.
”Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus esimerkiksi rakennetun ympäristön kasvuyrityksiä kohtaan on ollut muutaman viime vuoden ajan kasvussa. Vaikka kuluva vuosi onkin rakennusalan ahdingon ja yleisen taloudellisen epävarmuuden takia hiljaisempi, päästöjä vähentävä teknologia on globaalisti yksi kiinnostavimmista sijoituskohteista”, kertoo Esa Koponen, Tesin sijoitusjohtaja.
”Noin 40 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin rakennetuista ympäristöistä, ja uudet ratkaisut ovat nyt ajankohtaisempia kuin koskaan aiemmin. Tilanne tarjoaa niin sijoittajille, startup-yrityksille kuin laajemmalle yhteiskunnallekin tilaisuuden kestävään kasvuun, joka lievittää ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja auttaa ihmiskuntaa sopeutumaan niihin”, kommentoi Koponen.
Selvityksessä tarkasteltiin yhteensä 260 yritystä, joista 182 on startupeja ja 78 myöhemmän vaiheen kasvuyrityksiä. Tiedot on kerätty vertaamalla suomalaisen ekosysteemin yrityksiä Tesin asettamiin teknologia- ja ympäristövaikuttavuuskriteereihin. Yritysten tunnistamisessa on käytetty Dealroomin, Pitchbookin ja Vainun tarjoamia tietoja, jotka on käyty läpi manuaalisesti. Tesin sijoitustiimi luokitteli yritykset neljään eri ryhmään: tilan käyttökokemus, operointi -ja ylläpito, rakentaminen ja mahdollistava infrastruktuuri.
Yritykset jaettiin edelleen venture capital- (VC) ja growth-ryhmiin. VC-ryhmään sisällytettiin yritykset, jotka olivat saaneet siemenvaihetta edeltävää rahoitusta, varsinaista siemenrahoitusta sekä A- ja B-kierrosten ja myöhempien kierrosten rahoitusta. Growth-ryhmään sisällytettiin Tesin kriteerejä vastaavat yritykset, jotka olivat kehityksessään jo pidemmällä.
Rahoituskierroksia koskevat tiedot perustuvat ensisijaisiin oman pääoman ehtoisiin rahoituskierroksiin, sillä niitä koskevat tiedot ovat julkisia ja siten todennettavissa. Näin ei useinkaan ole kasvuyritysten yrityskauppojen osalta, sillä niihin liittyvien kauppojen suuruutta tai rahoituskierrosta koskevia tietoja ei julkisteta (pl. listautumiset). Tämän vuoksi yritysostoja ja muita osakekauppoja koskevat tiedot on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.
Lisätietoja selvityksestä:
Esa Koponen, sijoitusjohtaja
esa.koponen@tesi.fi
+358 50 577 9166
Samppa Sirviö, sijoituspäällikkö
samppa.sirvio@tesi.fi
+358 50 518 6063
Viestinnän yhteys:
Saara Vettenranta, viestintäpäällikkö
saara.vettenranta@tesi.fi
+358 40 723 3516