Luottamuksen rakentaminen ja tiimiarvioinnin ymmärtäminen – Mistä tiimiarvioinnissa on kyse?

Toimin projektitutkijana Tesin rahastotiimissä auttaen sitä reflektoimaan ja kehittämään tiimiarviointia osana sijoitusten due diligence -prosessia. Sosiaaliantropologian väitöskirjatutkijana koulutustaustaani on sisältynyt hyvin vähän Excel-pohjaista numeroiden pyörittelyä. Sen sijaan olen tottunut työstämään esimerkiksi keskustelujen pohjalta syntyvää rikasta, laadullista tietoa.

Roolissani en toiminut tiimiarvioinnin asiantuntijana. Pikemminkin tarjosin omia antropologisia näkemyksiäni auttaakseni kollegoita reflektoimaan ”people business” -työtään nimenomaan sen ”people”-näkökulmasta. Oli kiehtovaa huomata yhtäläisyyksiä heidän ja antropologien työn välillä. Molempien työ perustuu vastavuoroisten ja luottamussuhteiden luomiseen. Molemmat tekevät syvällisiä ja joskus melko henkilökohtaisiakin haastatteluita näiden suhteiden puitteissa – antropologit osana heidän tutkimusprojektejaan, sijoittajat osana due diligence -prosessejaan.

Millainen tieto on käypää?

Eroja kuitenkin löytyy suhteessa yllä mainitulla tavalla kerättyyn tietoon. Laadullinen tieto on olennainen osa antropologista tutkimustyötä. Valtavirran näkemys liike-elämässä taas on, että käypää ja arvokasta tietoa ovat ensisijaisesti talousanalyysien kovat ja objektiiviset faktat, kyselytutkimusten määrälliset tulokset tai standardisoiduista testeistä saadut psykologiset profiilit.

Toisaalta haastatteluista ja muista keskusteluista ammennettuun kvalitatiiviseen tietoon suhtaudutaan epävarmemmin. En tarkoita sitä, etteikö tämän kaltaisen tiedon hyödyllisyyttä tunnistettaisi. Oman salkun sekä markkinan mahdollisuuksien ja riskien ymmärtämiseksi on tärkeää käyttää aikaa sosialisoimiseen, verkostoitumiseen ja kahvipöytäkeskusteluihin kollegojen ja liikekumppanien kanssa. Tämänkaltaisen tiedon hyödyntäminen tosin muuttuu haastavammaksi, kun siirrytään epämuodollisista konteksteista muodollisempiin ehdotuksiin ja raportteihin.

Miten luoda luottamusta ja ymmärtää tiimidynamiikkaa?

Tesi-kollegojeni ja portfoliorahastojen kanssa käymissä haastatteluissa nousi jatkuvasti esiin kaksi keskeistä asiaa tiimiarvioinnissa: tiimidynamiikka ja luottamus. Tiimidynamiikalla tarkoitetaan sitä, miten tiimin odotetaan selviytyvän yhdessä kriisien läpi, ja miten tiimi maksimoi hyvien aikojen hyödyt. Luottamus ei ole vain yksi arvioitava kriteeri vaan se luodaan yhdessä sijoittajien ja arvioitavan tiimin välillä. Ilman luottamusta on vaikeaa suositella sijoituskohdetta, vaikka kaikki objektiiviset faktat sitä puoltaisivatkin. Ilman luottamusta on myös vaikeaa saavuttaa sitä läpinäkyvyyttä, jota tiimidynamiikan ymmärtäminen vaatii. Niin luottamus kuin tiimidynamiikan arviointikin ovat omalta osaltaan riippuvaisia laadullisesta tiedosta ja henkilökohtaisista suhteista, joita ei voida pelkistää kvantitatiivisiksi metriikoiksi.

Haastattelemani ammattilaiset näkevät, että luottamus on perusta ideaalille sijoittaja-sijoituskohde-suhteelle. Sitä määrittävät molemminpuolinen läpinäkyvyys, vastavuoroisuus ja yhteistyö. ”Samalla puolella” olemisen ideaali on tosin myös väistämättä jännitteessä tilanteen pohjimmiltaan transaktionaaliseen luonteen kanssa. Toisaalta juuri tämä jännite on se, mikä tekee yhteistyöhön perustuvasta lähestymistavasta hedelmällisen. Prosessin panokset – potentiaalinen sijoituspäätös – tuovat läpinäkyvyyteen riskiä ja tekevät siitä siksi merkityksellisen tavan rakentaa luottamusta.

Käytännössä läpinäkyvyys toteutuu sijoittajien ja arvioitavan tiimin jäsenten yhdessä viettämässä ajassa, heidän tutustuessa toisiinsa palavereissa, henkilökohtaisissa haastatteluissa sekä yhteisillä ravintolaillallisilla. Nämä ovat myös tilanteita, joissa syntyy laadullista tietoa tiimin dynamiikasta: keskustellessa menneistä kriiseistä selviämisestä, konfliktitilanteiden ratkaisemisesta päätöksenteossa tai havainnoidessa, miten tiimin jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa. Parhaimmat oivallukset syntyvät mahdollisuuksista työskennellä yhdessä ennen transaktiota sekä keskusteluista, jotka luotaavat haastavia kokemuksia yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti. Nämä ovat aktiviteetteja, jotka sekä vaativat että samalla syventävät luottamusta ja läpinäkyvyyttä.

Laadullista tietoa tarkoituksenmukaisesti

Kyky luoda ja käyttää laadullista tietoa on liiankin usein nähty intuitioon perustuvana luontaisena kykynä, jonka hyvä ihmistuntija omaa. Joko osaat sen tai et; joko luotat mututuntumaasi tai sitten et. Havaitsemani perusteella alan ammattilaiset ovat yleisesti ottaen varsin taitavia luomaan ja käyttämään laadullista tietoa (vaikkakin jonkin verran intuitiivisesti). Alalla on kuitenkin mahdollisuus suhtautua laadulliseen tiedon käsittelyä tarkoituksenmukaisemmin: artikuloiden, analysoiden ja kehittäen sitä samalla tavoin kuin objektiivisempaa ja kvantitatiivista tietoa.

Laadullista ja subjektiivista tietoa on helpompi käsitellä, kun ei yritä rakentaa universaalisti päteviä faktoja arvioitavasta tiimistä. Sen sijaan kannattaa hyväksyä tämänkaltaisen tiedon kontekstuaalinen luonne. Tieto luodaan tiimiarvioinnin erittäin sosiaalisessa prosessissa, luottamussuhteiden puitteessa, tarkoituksena tukea sijoituspäätöksen tekoa tietyissä olosuhteissa. Sen sijaan että pyrkii objektiiviseen etäisyyteen, kannattaa katsoa lähempää ja kysyä: Miten tiimistä kertova tieto on luotu, kenen toimesta ja missä olosuhteissa? Pystytäänkö intuitiota perustelemaan tai muotoilemaan argumenteiksi, joista voidaan käydä keskustelua? Mitä ne hyvät ”ihmistuntijat” tarkalleen tekevät, kun he ylläpitävät oivaltavaa keskustelua tai kehittävät luottamusta, ja miten näitä taitoja voisi parhaiten jakaa ja hyödyntää?

Tiimidynamiikan arvioiminen ei välttämättä vaadi uutta data-analysoinnin alustaa. Sen sijaan sijoittajat voivat aloittaa omaksumalla systemaattisemman, refleksiivisemmän ja analyyttisemmän lähestymistavan siihen kaikkeen laadulliseen tietoon, jota he jo luovat ja käyttävät.

Tesi haluaa nostaa Suomen uudistavan talouskasvun eturiviin. Kehitämme markkinaa ja toimimme aktiivisesti kasvavien suomalaisyritysten onnistumisen puolesta. Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Meiltä saat pitkäjänteistä apua, perusteltua näkemystä, kärsivällistä rahaa ja osaavaa omistamista. tesi.fi  | Twitter |  LinkedIn  | Uutiskirje